Tulipäähippiäinen
Wikipedia
| Tulipäähippiäinen | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Regulus ignicapilla (Temminck, 1820) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Tulipäähippiäinen Wikispeciesissä |
Tulipäähippiäinen (Regulus ignicapilla) on hippiäisten heimoon kuuluva pieni varpuslintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 9–10 cm ja paino 5–7 g. Ulkonäöltään ja kooltaan muistuttaa hippiäistä. Eroina ovat selkeä valkoinen silmäkulmajuova ja musta silmäjuova sekä kaulan ruskehtava laikku. Koiraan päälaki on kirkkaan oranssi, naaraan tavallisesti keltainen. Äänet ja laulu muistuttavat jonkin verran hippiäistä. Kesäinen nuori lintu on hailakan vihertävä, ja siltä puuttuvat pään kirkkaat kuviot.
Lajista tunnetaan 4 alalajia: itäinen ignicapillus ja läntinen balearicus, sekä Kanariansaarilla ja Madeiralla esiintyvät alalajit. Madeiran alalajin sanotaan vastikään saaneen lajistatuksen Regulus madeirensis.
Vanhoilla tulipäähippiäisillä on täydellinen sulkasato kesällä. Syksyiset nuoret linnut ovat puvultaan kuluneempia kuin vanhat.
[muokkaa] Esiintyminen
Keski- ja Etelä Eurooppa, Pohjois-Afrikka sekä Atlantin isot saaret. Euroopassa pesii 3–5 miljoonaa paria. Suomessa laji on tavattu 25 kertaa enimmäkseen touko-kesäkuussa. Ensihavainto tehtiin 19.12.1968–6.1.1969 Lemlandin Lågskärillä, jossa tavattiin koiras. Laji on muuttolintu pohjoisimmissa osissa esiintymisaluetta, ja se muuttaa Välimerenmaihin.
[muokkaa] Elinympäristö
Pesii etupäässä lehti- ja sekametsissä, myös havumetsissä. Muuttoaikoina tavataan moninaisemmissa paikoissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä sijaitsee puussa. Munia on 7–9, haudonta-aika 2 viikkoa ja pesäpoikasaika lähes 3 viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteissyöjä, joka syö myös hämähäkkieläimiä.
Nimistö
