Triaskausi
Wikipedia
Triaskausi oli geologinen kausi noin 248-202 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Kaudella ei ollut runsaasti vielä varsinaisia dinosauruksia, vaan sammakkoeläimiä ja matelijoita, tekodontteja (Dicynodon). Arkosaurit olivat dinosaurusta muistuttavia ja yleisiä. Maamatelijat kehittyivät nopeasti. Päästäisiä muistuttavat maanisäkkäät kehittyivät.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Geologia
Triaskaudella suurin osa maasta oli C:n muotoisessa jättiläismantereessa nimeltä Pangea (Pangaia) jonka painopiste oli suunnilleen päiväntasaajalla. C:n kärkien välissä oli Tethysmeri, Panthalassa-meren lahti. Kauden lopulla Atlantti avautui mereksi. Koska maa oli jakautunut suureen mantereeseen ja suureen mereen, monet maa/ vesi-ympäristöt olivat joko suolajärviä tai laguuneja.
[muokkaa] Ilmasto
Ilmasto oli kuuma ja kuiva, runsaat vuodenaikavaihtelut (monsuunityyppinen ainakin rannikoilla), runsaat vuorokausivaihtelut, mantereinen, aavikkomainen. Kaudella aavikot lisääntyivät ja ilmakehän happipitoisuus väheni. Tämä suosi matelijoita. Kauden alkupuolella nykyistä valmiiksi lämpimämpi ilmasto lämpeni ja kuivui huomattavasti, loppupuolella viileni hieman ja kosteus lisääntyi. Ilmasto pysyi silti nykyistä kuivempana. Napa-alueet olivat lämpimiä ja kosteita, eikä niillä ollut tiettävästi jäätä.
[muokkaa] Kasvillisuus
Saniaiset olivat pääkasvillisuuta, mutta havupuut yleistyivät. Palmukasvit (Cycadia) olivat kaudella tavallisia. Kasvillisuus oli Glossopteris -siemensaniaisia eteläisillä korkeilla leveysasteilla, pohjoisessa kasvoi erityyppisiä saniaisia jotka olivat hyvin yleisiä.
[muokkaa] Eläimistö
Lentoliskot (pterosaurit) ilmestyivät, meriin kalaliskot, maalla valtasivat permikauden matalilta synapsidi-matelijoilta alaa arkosaurit. Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät triaskauden lopulla noin 230-210 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisimmat dinosaurukset olivat Eoraptor, Herrerasaurus, Plateosaurus ja Riojasaurus (Riojasuchus) ja Lystrosaurus. Vanhin dinosaurus Herrerasaurus eli noin 235-225 miljoonaa vuotta sitten. Riojasuchus muistutti hieman pitkäraajaista krokotiilia. Triaskauden lihaasyövät matelijat olivat vielä melko pieniä, enimmäispituus noin neljä metriä. Kasvinsyöjät saattoivat olla noin 10 metriä pitkiä. Kaudella oli jo noin 3 m. korkeita, kahdella jalalla käveleviä saalistajaliskoja kuten Coelophysis. Cynognathus käveli neljällä jalalla, ja oli hieman varaania muistuttava suden kokoinen matelija. Desmatosuchuksen selässä oli luupiikkejä, se tuo mieleen jotkut Galapagossaarilla nykyään elävät muodot. Kaudella eli vanhin 2-jalkainen saalistajadinosaurus, Eoraptor, joka oli kuitenkin pienikokoinen. Samantyyppinen oli Saltopus. Kaudella eli myös Plateosaurus, 2-jalkainen kasvinsyöjädinosaurus. Kilpikonna ilmestyi.
Esimerkki nisäkästä muistuttavasta matelijasta oli hieman koiramainen Massetognathus noin 205 miljoonaa vuotta sitten. Nämä neljällä jalalla kulkevat nisäkäsmäiset matelijat kuolivat sukupuuttoon dinosaurusten ilmestyessä. Toinen nisäkäsmäinen matelija Diictodon eli noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset pienet munia hautovat nisäkkäät ilmestyivät Carnian-kaudella (myöhäistrias). Ne olivat nykyisiä nisäkkäitä alkeellisempia, päästäismäisiä, ehkä yöllä eläviä. Esimerkki varhaisesta nisäkkäästä on Eozostrodon, jonka arvellaan kehittyneen nisäkäsmäisistä matelijoista (Theriodontia).
Triaskaudella ilmestyi myös lintujen edeltäjä Pseudosychis, mahdollinen Archaeopteryxin, liskolinnun edeltäjä.
Triaskaudella oli monia permikautisia lajeja permikauden lopun joukkotuhosta huolimatta. Esim. terapsidit joista nisäkäsmäiset matelijat ja nisäkkäät kehittyivät, saivat alkunsa jo permikaudella. Triaskauden selkärangattomat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Merissä oli ammoniitteja, jotka muistuttivat mustekalaa jolla on pässin sarven muotoinen kotilokuori, simpukoita ja muita nilviäisiä. Varhaisimmat kilpikonnat ilmestyivät Norian-kaudella (myöhäis-trias) nimellä Proganychelys noin 210 miljoonaa vuotta sitten.
Varhaisella triaskaudella ilmestyivät nykyisen tyyppiset korallit.
Hyönteisille kehittyi täydellinen muodonvaihdos.
[muokkaa] Triaskauden lopun lajien joukkotuho
Kausi päättyi monien lajien häviämiseen ehkä katastrofaalisesti. Kauden lopulla sattui suuria tulivuorenpurkauksia 213-208 miljoonaa vuotta sitten kun Pangea alkoi hajota palasiksi. Maincoauaganin törmäyskraatteri syntyi noin 214 miljoonaa vuotta sitten mutta triaskausi päättyi 202 miljoonaa vuotta sitten. On väitetty että olisi sattunut joukkotuho Carnian-Norian välissä 220 miljoonaa vuotta sitten. Tämän mukaan Manicouaganin törmäys ei selitä mitään joukkotuhoa Triaskaudella. Wilkesinmaan kraatteri on vuoden 2006 keväällä löydetty ehdokas tuhon aiheuttajaksi. Triaskaudella näyttää tapahtuneen melko nopeita ilmekehän hiilidioksidipitoisuuden nousuja noin 230 ja 200 miljoonaa vuotta sitten, ja hieman hitaampi 220 miljoonaa vuotta sitten. Trikaskauden lopussa hiilidioksidipitoisuus saattoi nousta 1500-2000 ppm:iin.
[muokkaa] Triaskauden jako englanninkielisessä kirjallisuudessa
Aika-asteikko nuoremmasta vanhempaan.
| Kausi | Miljoonaa vuotta sitten |
alakausi | Muuta |
|---|---|---|---|
| Myöhäistrias, ylätrias, Keuper, Tr3, T3 | |||
| Rhaetian t7 | 209,6-205,7 Mvs | ||
| Noranian t6 | 220,7-209,6 Mvs | ||
| Carnian t5 | 227,4-220,7 Mvs | Ensimmäiset dinosaurukset, saalistajat Eoraptor, Herrerasaurus,linnunlantioinen Pisanosaurus, Staurikosaurus ja sauropodomorfit Saturnalia,
Azendohsaurus. |
|
| Keskitrias,Muschelkalk, Tr2, T2 | |||
| Ladinian t4 | 234,3-227,4 Mvs | Ens dinosaurukset | |
| Anisian t3 | 241,7-234,3 Mvs | ||
| Varhaistrias, Alatrias, Scythian, Bundtsandstein T1 | |||
| Olenekian t2 | 249,7 – 245,0 Mvs | Spathian 247.4 - 245 Mvs | ? |
| Smithian 249.7 - 247.4 Mvs | ? | ||
| Induan t1 | 251,0 – 249,7 Mvs | Dienerian 250,4 - 249,7 Mvs | ? |
| Griesbachian 251 - 250,4 Mvs | ? | ||
