Tor-M1

Wikipedia

Tor-M1 NATO: SA-15 "Gauntlet"

Kuvaus
Tyyppi	ilmatorjuntaohjusjärjestelmä
Valmistaja	Izhevsk electromechanical plant Kupol
Ohjus
Massa	169 kg
Räjähdysaineen massa	15 kg
Ammuksen lähtönopeus	700 m/s (2 Mach)
Pystyulottuvuus	0,01 km - 6 km
Etäisyys	12 km
Ohjuslavetti
Massa	36 000 kg
Nopeus	65 km/h
Lataus- ja laukaisulavetti
Kuljetuskyky	8 ohjusta
Johtokeskus
Maalit	48
Valvonta- ja maalinosoitustutka
Valmistusmaa	Venäjä
Valmistusmäärä	100 Venäjän armeija, 50 Kiina, 21 Kreikka
Mitat
Ohjuksen pituus	2,898 m
Ohjuksen halkaisija	0,235 m

Tor-M1 (suom. Torus) (GRAU: 9K330, NATO: SA-15 Gauntlet ja SA-N-9 Gauntlet) on venäläinen lyhyen kantaman (max. 10 km) ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jota käyttävät Venäjän lisäksi Kiina ja Kreikka. Tor-M1 on 2K22 Tunguskasta uudistettu lähi-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Tor-M1 esiteltiin MAKS-messuilla 2005. TOR-M1 erottuu muista maavoimien ilmatorjuntajärjestelmistä siten, että ohjukset laukaistaan suoraan ylöspäin; täten vältetään mm. lähialueen katveet, ja ohjukset voidaan laukoa 360 asteen sektoriin.

Tor-M1:n ensimmäinen käyttäjä oli Venäjän ilmatorjuntajoukot. Laivastoversiota SA-N-9 käyttää Venäjän laivasto. Kiina osti 50 ja mahdollisesti 25 lisää vuosina 1997–2002. Kreikan armeijalla on 21 järjestelmää.

Iran hankki Venäjältä vuoden 2005 lopussa 32 Tor-M1 -yksikköä noin 700 miljoonan dollarin hintaan, mikä on huolestuttanut Yhdysvaltoja vaatimaan Iranille aseidenvientikieltoa Yhdistyneiden kansakuntien päätöksellä Iranin ydinkriisin selvittämisen ajaksi. Iranin tilaamista Tor-M1:stä 16 on tela-ajettavia ja 16 hinattavia. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2005 ja toimitukset alkoivat marraskuussa 2006 ja saatiin päätökseen tammikuussa 2007.

4. elokuuta 2006 Yhdysvallat ilmoitti kauppapoliittisista sanktioista seitsemää ulkomaalaista yritystä vastaan. Niistä kaksi oli venäläisiä: asevientiyritys Rosoboronexport ja hävittäjälentokoneita valmistava Suhoi.