Toimitusministeristö

Wikipedia

Toimitusministeristö on hallitus, jolla ei ole varmaa kansanedustuslaitoksen parlamentaarista luottamusta.

Tilanne syntyy esimerkiksi käytännössä aina eduskuntavaalien jälkeen, kun kansanedustajat vaihtuvat tai valitaan uudelleen. Suomessa perinteisesti eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä kunnes uusi hallitus on saatu muodostettua. Vaalituloksen valmistumisen jälkeen vanha hallitus esittää eronpyynnön, minkä jälkeen valtionpäämies kuitenkin säännönmukaisesti kehottaa sitä jatkamaan toimitusministeristönä, kunnes kansanedustuslaitoksen uudet ja uudelleen valitut kansanedustajat pääsevät yhteisymmärrykseen uudesta hallituksesta, jolloin sellainen sitten nimitetään. Epäluottamuslauseen saanut hallitus istuu myös toimistusministeristönä siihen saakka kunnes uusi hallitus nimitetään. Sehän ei enää nauti parlamentin tarvittavaa luottamusta menetettyään sen epäluottamuslauseäänestyksessä, jolloin pääministerin on jätettävä hallituksensa eroanomus. Myös virkamieshallitus ja presidentinhallitus voidaan luokitella toimitusministeristöksi, samoin kuin jossakin mielessä myös vähemmistöhallitus. Sama tilanne syntyy myös pääministerin ilmoitettua hallituksen vapaaehtoisesta erosta, jos ja kun valtionpäämies pyytää eronnutta hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä erosta huolimatta toimitettavien asioihin hoitamiseksi siksi kunnes hallitusneuvottelujen perusteella voidaan nimittää uusi hallitus.

Toimitusministeristövaiheessa ei hallituksen odoteta tekevän uusia poliittisia ratkaisuja tai aloitteita, vaan pysyvän passiivisena niiden suhteen siksi, että uusi hallitus voi muodostua opposition edustajista tai sillä voi olla opposition vaikutuksessa edellisestä poikkeava hallitusohjelma tai politiikan päämäärä. Toimitusministeristötilassa siis oletetaan, että hallitus hoitaa pelkästään päivittäisiä asioita.

Toimitusministeristötilassa olevan valtioneuvoston jäsentä voidaan kutsua toimitusministeriksi. Nimitys ei ole virallinen, koska ministerillä ovat samat valtuudet kuin ennenkin. Valtuuksistaan huolimatta hänen ei odoteta tekevän suuria poliittisia ratkaisuja ministeriönsä päällikkönä, koska luottamusta nauttivassa hallituksessa voi hänen tehtäväänsä suorittaa joku toinen.

Viime vuosien merkittävin päätös, minkä toimitusministeri on tehnyt, oli Valtion rautateiden hallituksen vaihtaminen liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin päätöksellä. Hän vaihtoi yhtiön hallituksen eduskuntavaalien jälkeen ennen uuden hallituksen nimittämistä. Hänen seuraajansa, vietintä- ja liikenneministeri Leena Luhtanen vaihtoi pian ministeriksi tultuaan entisenkaltaisen hallituksen yhtiöön.