The Game (rap-artisti)
Wikipedia
The Game (s. 27. marraskuuta 1979), oikealta nimeltään Jayceon Terrell Taylor, on yhdysvaltalainen rap-muusikko. Hän on kotoisin Comptonista, Kaliforniasta. Game on julkaissut kaksi albumia ja hänen katsotaan tuoneen 90-luvulla kukoistaneen westcoast-rapin 2000-luvulle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nuoruus
Kun Taylor oli 7-vuotias, jo ennestään rakoillut perhe repesi kappaleiksi, kun hänen vanhempi sisarensa syytti isää seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sosiaaliviranomaiset sijoittivat seuranneessa kaaoksessa Taylorin kasvatuskotiin, jossa hän eli kymmenen muun lapsen kanssa elämänsä seuraavat kuusi vuotta. Hänen äitinsä kuului Crips-jengin Hoover-jaokseen ja isänsä puolestaan Nutty Block Crips-jengiin. Nuoruudessaan varsin lupaava koripalloilija Taylor ajautui veljensä jalanjäljissä rikolliselle tielle. Hän alkoi liikkua, Cedar Block Piru Bloods-jengissä, johon toinen vanhempi veli, Big Fase 100, oli hänet tutustuttanut. Taylor alkoi myydä huumeita ja varastettua tavaraa sekä osallistua jengin toimintaan. Vuonna 2001 hän loukkaantui vakavasti huumekauppaan liittyneessä ampumavälikohtauksessa. Tayloria ammuttiin .45-kaliiperisella käsiaseella, hän vietti seuraavat kaksi päivää koomassa sairaalassa. Vammoista toipuessaan hän päätti yrittää rakentaa uraa rap-muusikkona.
Taylorin ensimmäinen julkaisu oli mixtape You know what it is Vol. 1, joka julkaistiin vuonna 2002. Hänet liitettiin levy-yhtiöön nimeltä Get low Recordz, jonka omisti JT The Bigga Figga. Sean Combs, joka tunnetaan paremmin nimellä P. Diddy, olisi ollut valmis ottamaan hänet suojiinsa Bad Boy Records-levymerkilleen, mutta Dr. Dre kuuli Taylorin musiikkia ja päätti antaa hänelle levytyssopimuksen Aftermath Entertaimentin kanssa. Taylor julkaisi lokakuussa 2004 epävirallisen albumin nimeltä Untold Story. Albumia myytiini yli 82 000 kappaletta ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Taylor julkaisi myös toisen mixtapensa You know what it is vol. 2. Näkyvyyden takaamiseksi levy-yhtiön johtoporras liitti Taylorin 50 Centin G-Unit-ryhmään. Taylor esiintyi useilla 50 Centin, Lloyd Banksin, Young Buckin ja Tony Yayon musiikkivideoilla. Hän esiintyi myös Jim Jonesin Certified Gangstas singlellä.
[muokkaa] The Documentary
Vuonna 2005 ilmestyi debyyttialbumi The Documentary. Albumin kappaleista vastasivat Dr.Dren ohella sellaiset tuottajat kuten Kanye West, Just Blaze, Timbaland ja Eminem. Levyllä vierailivat muun muassa 50 Cent, Eminem ja Mary J. Blige. Levy kohosikin Yhdysvaltain levymyyntilistan ykköseksi ja sitä myytiin tuplaplatinaan oikeuttava määrä. Maailmanlaajuisesti levyä on myyty yhteensä jo yli viisi miljoona kappaletta. The Documentaryn vastaavat tuottajat olivat 50 Cent ja Dr. Dre. Albumilta julkaistiin hittisinglet How We do feat. 50 Cent ja Hate it or love it feat. 50 Cent. Albumi oli kymmenenneksi myydyin albumi myyntitilastoissa vuonna 2005. Albumin valmistumisen jälkeen Taylor riitaantui 50 Centin kanssa ja joutui jättämään Aftermathin. Hänet siirrettiin levy-yhtiö Geffenille.
[muokkaa] Doctor's Advocate
Taylorin toinen albumi Doctor's Advocate julkaistiin lokakuussa 2006. Levyn nimestä huolimatta Dr. Dre ei ollut enää mukana albumin teossa sillä The Game halusi näyttää pystyvänsä tekemään hyvää musiikkia ilman Dreta ja 50 Centiä. Silti taustavoimat ja vierailijat olivat vähintään yhtä nimekkäitä, kuin The Documentarylla. Albumin ensimmäisenä singlenä julkaistiin "One Blood (It's Okay)". Ilmestymisviikollaan Doctor's Advocateä nousi Yhdysvaltojen albumilistan kärkeen ja debutoi edeltäjänsä tavoin Billboardin ensimmäisellä sijalla. Doctor's Advocatea myytiin yli 485 000 kappaletta. Tähän mennessä sitä on myyty Yhdysvalloissa 996 000 ja yhteensä koko maailmasssa n.3 miljoonaa kappaletta.
[muokkaa] L.A.X.
Taylor on ilmoittanut L.A.X albumin olevan herran viimeinen. Albumin piti tulla 24. kesäkuuta, mutta se myöhästyy ja julkaistaan vasta 8. heinäkuuta.
[muokkaa] Erimielisyydet
Taylorin muusikon ura on ollut varsin värikäs. Menestyksen ohella hänellä on ollut runsaasti erimielisyyksiä muiden artistien kanssa. Pian The Documentaryn julkaisun jälkeen 50 Centin ja Taylorin tiet erkanivat, kun 50 Cent ilmoitti tehneensä suurimman osan suurien hittien sanoituksista ("Hate it or Love it", "How We Do" ja "Westside Story"). Kaupungissa ollut Taylor kuuli haastattelun ja saapui pikaisesti radioasemalle ystävineen. Todistajat raportoivat kuulleensa hieman myöhemmin laukauksia aseman aulasta. Vaikka yhtä Gamen ryhmään kuulunutta miestä osui kahakassa jalkaan, arvailut koko kiistan aitoudesta alkoivat välittömästi. Jotkut epäilivät riitaa levymyynnin edistämiseksi suoritetuksi julkisuustempuksi. Eron syitä ja artistien välisiä ongelmia on ruodittu runsaasti niin mediassa kuin heidän musiikissaan. Taylor on levyttänyt useita kappaleita, joissa hän pilkkaa 50 Centiä ja koko G-Unitia. Tunnetuin näistä kappaleista lienee lähes 15-minuuttinen 300 Bars N Runnin. Muita artisteja, joiden kanssa Taylor on ollut enemmän tai vähemmän huonoissa väleissä ovat muun muassa Yukmouth, Joe Budden, Jay-Z ja Memphis Bleek. Hyvissä väleissä Taylor on taas mm. Dr. Dren, Snoop Dogg:n, Nas:n, Kanye West:n ja Chamillionaire:n kanssa. 2008 huhtikuussa The Game julkaisi G-Unit "dissi" kappaleen Our Turn Featuring Black Wall Street.
[muokkaa] Tyyli
Taylorin tyyliin kuuluu niin sanottu namedropping, eli kuuluisien henkilöiden nimien mainitseminen kappaleissa. Esimerkiksi The Documentarylla mainittiin Dr. Dre useampaan kymmeneen kertaan. Levyllä oli myös kappale "Dreams", jossa hän muisteli useita kuolleita kuuluisuuksia, kuten Martin Luther Kingiä, Eazy-E:tä, 2pacia, Jam Master Jaytä, R&B-tähti Aaliyahia ja Lisa "Left Eye" Lopezia. Kappale on kuitenkin omistettu Serena ja Venus Williamsin murhatulle Yetunde-siskolle.
3. maaliskuuta vuonna 2008 Taylorille luettiin syyte laittomasta asellisesta uhkailusta, ja hänet tuomittiin 2 kuukaudeksi vankeuteen sekä 150 tunnin mittaiseen yhdyskuntapalveluun. 60 päivästä Taylor istui vain 8 päivää. Heti vapauduttuaan hän meni studiolle miamilaisten tähtituottajien Cool & Dre:n kanssa ja nauhoitti L.A.X-albumin ensimmäisen singlen "Big Dreams".
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Viralliset albumit
[muokkaa] Epäviralliset albumit
[muokkaa] Singlet
- Westside Story - 2004
- How We Do - 2004
- Hate It or Love It - 2005
- Dreams - 2005
- Put You on the Game - 2005
- One Blood (It's Okay) - 2006
- Let's Ride - 2006
- Wouldn't Get Far - 2006
- Why You Hate The Game - 2007
- Big Dreams - 2008
- Pain - 2008
[muokkaa] Mixtapet
- YouKnowWhatItIs Vol.1
- YouKnowWhatItIs Vol.2
- YouKnowWhatItIs Vol.3 – 2005
- Ghost Unit – 2005
- Stop Snitchin' Stop Lyin' – 2005
- The Black Wall Street Journal Volume 1 – 2006
- YouKnowWhatItIs Vol.4 – 2007
- The Black Wall Street Journal Vol. 2 – 2008
- YouKnowWhatItIs Vol. 5 (Welcome Home) - 2008
[muokkaa] Kiertueella suomessa
- 14.7.2005 – Nosturi, Helsinki
- 12.7.2007 – Kaapelitehdas, Helsinki
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Game - virallinen kotisivu
- The Game MySpace-sivustolla
