Tervakoski
Wikipedia
Tervakoski on kylä Janakkalan kunnassa ja samalla sen toinen kylätaajama Turengin ohella. Kylässä on noin 4753 asukasta vuonna 2004. Kylä on muuttovoittoinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Tervakosken historia alkaa jo keskiajalta. Sijaitsihan paikka Alasjärvestä Kernaalanjärveen laskevan joen siinä olevan kosken kohdalla. Nämä olivat oleelliset tekijät määrittelemään eteläisen Janakkalan kehitystä. Koski oli hyvä myllynpaikka ja sellainen paikalla on ollut jo ikimuistoisista ajoista alkaen. Parhaimmillaan koskessa jauhoi viljaa alueen talonpojille kolmekin myllyä. Myllyt olivat maatalousyhteiskunnalle ratkaisevia toimintokeskuksia ja niiden omistusoikeudet olivat usein suurtenkin kiistojen aiheita. Vuonna 1780 rakensivat Gabriel Brunow ja ratsumestari Karl Gustaf Uggla kosken rannalle 2-raamisen sahan hyödyntämään alueen metsävaroja. Näin Tervakoski on ollut hämäläinen teollisuuskeskus jo viitisensataa vuotta.
Kylä on ollut olemassa jo keskiajalta lähtien. Kylän muodostivat kosken rantatilat Hovilan ratsutila ja Talolan eli Alimyllyn rälssitila, jotka olivat myllyjen ansiosta alueen kantatiloja. Samasta syystä niistä tuli myös säätyläistiloja ja sen jälkeen ns. parempien ihmisten asuminen Tervakoskella on sävyttänyt kylän elämää aina nykyisyyteen saakka. Talola kuului varhaisimpina aikoina Melkkolan kylään, tämän tilan ja siihen kuuluvat kaksi myllyä myi Turun tuomiokapitulin jäsen, kaniikki Erik Jaakonpoika v. 1490 Maunu Laurinpoika Grisefotille. Grisefot luovutti v. 1501 Talolan tuomiokirkolle. Vuonna 1542 joka oli kirkontila, joutui Kustaa Vaasan reformin yhteydessä valtiolle.
Kuten yleensä joutui Talola läänityksen kohteeksi. Aluksi se oli läänitettynä kamarikirjuri Hans Thomassonille ja sen jälkeen lakitieteiden tohtori Anders Olofssonille. Jonkin aikaa tila oli läänitettynä myös Pontus de la Gardiella, joka joutui sukulaissuhteeseen itse kuninkaaseen Juhana III:een, naituaan tämän ja Kaarina Hannuntyttären avioliiton ulkopuolella syntyneen vanhimman tyttären Sofian. Nuorempia sisarruksia olivat Julius ja Lucretia. Juhana oli erityisen kiintynyt nuorimpaan tyttäreensä Lucretiaan ja lahjoitti mm. Talolan hänelle v. 1577. Lucretia kuoli kuitenkin nuorena v. 1585. Tämän jälkeen tila siirtyi Brita de la Gardielle joka oli Pontus de la Gardien ja Sofia Gyllenhjelmin tytär. Hovilan ratsutilan omistivat 1500-luvulla Antti Olavinpoika ja Cecilia Luukkantytär, jolta Janakkalan kappalaisen Jaakko Teckaleniuksen leski Kaarina osti sen v. 1665. Vuonna 1683 tilan osti Kaarinalta 400 taalarilla everstiluutnantti Arvid Reinhold Brunow. Tila meni perintönä ensiksi Jakob Göran Brunowille, jolta se siirtyi Adam Reinhold Brunowille ja tältä puolestaan Gabriel Brunowille. Helmikuun 22 päivänä v. 1783 Gabriel Brunow myi Hovilan tilan Hämeenlinnan pormestari Gottlieb Johnille ja lääninkamreeri Johan Nordenswanille. Tämä Hovilan kauppa oli alkuna Tervakosken kartanon synnylle. Lokakuun 5 päivänä v. 1797 tehdyllä kauppakirjalla Hovila, mylly ja sahalaitos siirtyivät Nordenswanin omistukseen. Joulukuun 9 päivänä 1799 Johan Nordeswan osti myös Talolan rälssitilan jonka omistajana tällöin oli everstiluutnantti Knut von Troil. Näin olivat Tervakosken molemmat suuret tilat yhden ja saman omistajan hallussa. Tervakosken kartano oli syntynyt. Johan Nordeswanin nuorin poika Gustaf Georg Nordeswan osti v. 1800 puolet Punganmaan uudistilasta Antti Erkinpoika Punkalta. Toisen puolen tilasta hän sai haltuunsa ostamalla sen v. 1806 Juho Jaakonpojalta.
[muokkaa] Tervakosken paperitehdas
-
Pääartikkeli: Tervakosken paperitehdas
Tervakosken paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818 ja muutettiin koneelliseksi vuonna 1853. Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Tämän jälkeen tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut mm. Suomen Pankki. Stora Enson omistuksen jälkeen tehdas on kuulunut itävaltalaiselle Trierenberg Groupille. Nykyään tehdas kuuluu Delfort Groupin omistukseen.
[muokkaa] Uusi elämä
Tervakosken kylätaajaman kohtalo oli vaakalaudalla 1980-luvulla kun saneeraukset koettelivat kannattamatonta tehdasta. Kyläyhteisön elämään uutta piristysruisketta merkitsi moottoritien valmistumien 1990-luvun puolivälissä Helsingistä Hämeenlinnaan. Reilusti vajaan tunnin ajomatka on houkutellut varsinkin lapsiperheitä muuttamaan omakotitaloon Tervakoskelle, jossa kunnan palveluista löytyvät niin päiväkodit, kirjastot, terveyskeskukset kuin koulutkin aina lukioon saakka. Tervakoski Oy:n aikanaan rakentamat palvelut, kuten uimahalli, ovat siirtyneet kunnan omistukseen ja näin kylätaajaman palvelurakenne on suhteellisen hyvä.
[muokkaa] Puuhamaa
Tervakosken tunnetuin kohde lienee lapsille tarkoitettu Puuhamaa. Parhaimmillaan kesäpäivinä siellä on noin 5000 lasta. Puuhamaa työllistää kesäisin nuoria työntekijöitä. Puuhamaan omistaa espanjalainen Aspro Ocio S.A., jolle Puuharyhmä Oyj myi Puuhamaan vuonna 2007.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Annala V.; Palanen Tervakosken kulttuurihistoriaa. Tervakosken klubi 1886―1946. Hämeenlinna 1946.
- Annala V.; Tervakosken paperitehtaan historia. Helsinki 1950
- Koskinen Tarmo; Tehdasyhteisö. Tutkimus tehtaan ja kylän muotoutumisesta tehdasyhteisöksi, kudelman säilymisestä ja purkautumisesta. Vaasan korkeakoulun julkaisuja. Tutkimuksia n:o 123. 1987
- Koskinen Tarmo; Elämää yhteisössä. Muistijälkiä, ihmisääniä ja joukkosydämen lyöntejä tehdasyhteisön rakentumisen ja rapautumisen kausilta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia n:o 176. 1993.
