Tappajahai (elokuva)
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
|
|
|
 |
|
| Ohjaaja | Steven Spielberg |
| Käsikirjoittaja | Peter Benchley Carl Gottlieb |
| Tuottaja | David Brown Richard D. Zanuck |
| Pääosat | Roy Scheider Robert Shaw Richard Dreyfuss Lorraine Gary |
|
|
|
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Universal |
| Ensi-ilta | 1975 |
| Kesto | 124 min |
| Kieli | englanti |
| Ikäraja | Suomessa K-15 |
|
|
|
| IMDb | |
Tappajahai (Jaws) on Yhdysvalloissa vuonna 1975 ensi-iltansa saanut Steven Spielbergin ohjaama kauhuelokuva, joka perustuu Peter Benchleyn kirjoittamaan samannimiseen bestseller-romaaniin, joka puolestaan perustuu vuonna 1916 Jerseyn rannoilla tapahtuneisiin hain hyökkäyksiin. Tarinassa pienen kesälomakaupunki Amityn šeriffi yrittää suojella rantalomailijoita suurikokoisen valkohain hyökkäyksiltä sulkemalla rannat, joutuen asiassa kuitenkin kaupunginvaltuuston jyräämäksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuotanto
Elokuvan päärooleissa ovat Roy Scheider, Robert Shaw, Richard Dreyfuss ja Lorraine Gary. Elokuvaa pidetään ohjaaja Steven Spielbergin ponnahduslautana huippuohjaajien joukkoon. Elokuva koki tekemisvaiheessa monia ongelmia: "hai" hajosi jatkuvasti, kuvausryhmä miltei hukkui, Shaw ja Dreyfuss riitelivät jatkuvasti.
Elokuvasta tuli kuitenkin nopeasti vuoden kovin kassamagneetti, jonka arvoa elokuvahistoriassa on vuosien mittaan vain nostettu. Tappajahai sai myös neljä Oscar-ehdokkuutta, joista se voittikin kolmessa kategoriassa: paras leikkaus, paras alkuperäismusiikki ja paras ääni. Vain tärkein palkinto, paras elokuva, jäi voittamatta.
Spielbergin nerokkaimpana oivalluksena jännityksen luomiseksi oli käyttää mm. Halloween-tuttua kikkaa, jonka mukaan haita ei näytetä alkuun. Vasta elokuvan viimeisissä kohtauksissa hai alkaa näkyä kuvissa useammin, ja sen äkillistä esille tuloa pidetään älykkäänä siirtona Spielbergiltä.
[muokkaa] Juoni
Elokuva alkaa nuoren naisen kuutamouinnilla Uuden Englannin rannikolla sijaitsevan Amityn saaren rannikoilla. Yhtäkkiä häntä tönäistään ja hänet vedetään pinnan alle. Seuraavana aamuna Amityn poliisipäällikkö Martin Brody saa kuulla naisen ruumiinjäännösten ajautuneen rantaan ja päättelee tämän joutuneen hain hyökkäyksen uhriksi.
Brody määrää uimarannat suljettaviksi. Todisteista piittaamatta kaupungin pormestari määrää rannat pidettäväksi avoinna, sillä kaupunki on suurelta osin riippuvainen kesäasukkaiden tuomasta taloudellisesta hyödystä, ja eritoten heinäkuun neljännen itsenäisyyspäivän juhlinnasta. Pormestari käskee Brodyn väittää tytön joutuneen veneen potkurin ruhjomaksi. Muutamia päiviä myöhemmin pikkupoika joutuu hain kitaan uidessaan ruuhkaisella uimarannalla, ja pojan äiti lupaa huomattavan palkkion hain tappamisesta.
Kun meribiologi Matt Hooper tutkii ensimmäisen uhrin jäännöksiä, hän varmistuu siitä että tyttö on kuollut suuren valkohain uhrina. Hooper selittää valkohaiden olevan erittäin aggressivisia ja ihmiselle vaarallisia lihansyöjäpetoja.
Pyydystäjät onnistuvat tappamaan suuren tiikerihain, mutta tutkittuaan sen Hooper väittää ettei se ole syyllinen ja että heidän on etsittävä vieläkin suurempaa haita. Brody haluaa edelleen että rannat suljetaan, mutta pormestari Vaughn kieltäytyy pelätessään sen vaikutusta kaupungin talouteen. Pian kolmaskin uimari kokee saman kohtalon, ja Brodyn poika lähes joutuu hain kitaan itsenäisyyspäivän juhlissa. Brody, Hooper ja vanha hainmetsästäjä Quint lähtevät merelle metsästämään haita Quintin Orca-veneellä.
Vasta loppukohtauksissa haista näytetään enemmän kuin pieniä vilauksia. Ensimmäisen kerran haista nähdään muutakin kuin evät, kun se nousee vedestä aivan Brodyn nenän edessä tämän heitellessä syöttikaloja mereen. Hän tajuaa hain koon olevan ainakin puolet veneen koosta, ja tokaisee Quintille tämän tarvitsevan isomman veneen.
Hain pituudeksi todetaan yli seitsemän metriä, ja Quint onnistuu iskemään haihin useita harppuunoita. Joka harppuunaan on sidottu keltainen tynnyri, jonka tarkoitus on estää haita sukeltamasta syvälle ja väsyttämään sitä. Tynnyreiden outo ja ennalta-arvaamaton käytös lisää hain uhkaavuutta.
Taistelukohtaukset hain kanssa ovat viivyteltyjä, sillä hai harvoin näyttäytyy mutta alkaa hyökkäillä veneen kimppuun. Vene alkaa hajota jättimäisen hain käsittelyssä.
Epätoivoisena saavuttaakseen etulyöntiaseman Hooper laskeutuu veteen haihäkissä sukellusvarusteineen, tarkoituksenaan iskeä hain kitaan myrkkyharppuunalla. Hirviöhai kuitenkin tuhoaa häkin ja Hooper pudottaa harppuunan, onnistuen juuri ja juuri pelastautumaan sukeltamalla suojaan merenpohjaan.
Hai hyökkää nousten enemmän kuin puoliksi vedestä Orcan peräkannelle, painaen sitä veden alle. Quint joutuu hain kitaan, ja Brody pakenee veden vallassa olevaan veneen hyttiin. Hai tuhoaa hytin seinän, ja Brody joutuu puolustautumaan iskemällä sitä kuonoon paineilmasäiliöllä. Viimeisenä keinonaan Brody heittää säiliön hain kitaan, ja hai vetäytyy.
Vene vajoaa syvempään ja kallistuu kyljelleen, ja Brody joutuu kiipeämään veneen mastoon mukanaan Quintin US M1 Garand .30-06 -kivääri. Hain lähtiessä hyökkäykseen kauempaa Brody ampuu haita useita kertoja, vasta viimeinen luoti kahdeksasta osuu hain suussa olevaan paineilmasäiliöön, joka räjähtää hajottaen hain tuhansiin osiin. Hain verta ryöppyävä ruumis vajoaa pohjaan, Hooper pulpahtaa pintaan, ja päätöskohtauksessa miehet uivat kohti rantaa lokkien alkaessa syödä hain jäännöksiä. (Tosin kirjassa hai tappaa Hooperin ja Brody on ainoa selviytyjä.)
[muokkaa] Rooleissa
| Roy Scheider | – Poliisipäällikkö Martin Brody |
| Robert Shaw | – Quint |
| Richard Dreyfuss | – Matt Hooper |
| Lorraine Gary | – Ellen Brody |
| Murray Hamilton | – Pormestari Larry Vaughn |
| Carl Gottlieb | – Ben Meadows |
[muokkaa] Aiheesta muualla
