Suomen urheilu
Wikipedia
Suomalaiset, kuten niin monet muutkin kansat pitävät itseään urheilukansana. Huippu-urheilua on perinteisesti pidetty kansallisen itsetunnon rakentajana ja Suomen itsenäisyyden alkuaikojen loistavalla menestyksellä on ollut merkityksensä kansallisen identiteetin rakentamisessa. Vuosina 2005–2006 tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 75 % Suomen aikuisväestöstä pitää suomalaisten urheilijoiden kansainvälistä menestystä tärkeänä.[1] Suurimmat menestysodotukset kohdistuvat hiihtoon ja yleisurheiluun.
Suomalaisen huippu-urheilun alkuaikoina Suomi oli maailman parhaimpia urheilumaita. Kesä- ja talviolympialaisissa 1908-1936 Suomi sijoittui mitalitaulukossa neljänneksi.[2] 1970-luvun menestyksestä huolimatta vuosien 1968-1996 olympialaisissa Suomi oli mitalitaulukossa sijalla 26. Alkuaikojen menestys tuli vain muutamasta lajista. Vuosien 1908-1936 olympiamitaleista yli puolet tulivat yleisurheilusta ja painista. 2000-luvulle tultaessa yleisurheilu ja paini ovat saaneet syrjäytyä suosituimpina ja eniten menestystä tuovina lajeina. Vuonna 2005 suomalaiset urheilijat saavuttivat 208 MM- tai EM-mitalia yli 40:ssä eri urheilumuodossa.[3]
2000-luvun menestyslajeja ovat muun muassa mäkihyppy, jääkiekko, curling sekä moottoriurheilu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
1800-luvulla Suomeen leviää Keski-Euroopasta ruumiinkulttuuria, terveyttä ja liikuntaa edistävä elämäntapa. Pikkuhiljaa urheilu alkaa spontaanisti järjestäytyä ja ensimmäinen urheiluseura Suomeen perustetaan Porissa vuonna 1856 jolloin Suomen vanhin urheiluseura Segelföreningen i Björneborg perustetaan. 1800-luvun lopussa Suomessa on 341 urheiluseuraa tai alajaostoa joissa harrastetaan yli kahtakymmentä urheilumuotoa. Suosituimmat urheilumuodot ovat ammunta, purjehdus, luistelu, voimistelu ja hiihto.[4]
Kilpaurheilu alkaa yleistyä 1800-luvun loppupuolella. Ensimmäiset yleiset hiihtokilpailut järjestettiin Tyrnävällä 23. maaliskuuta 1879.[5] Ulkomailla suomalaiset kilpailivat ensimmäisen kerran 1892 Tukholmassa jossa suomalaiset hiihtäjät Juho Ritolan johdolla ottivat kolmoisvoiton.
Vuonna 1898 luisteltiin Helsingissä Euroopan mestaruudesta ja Euroopan mestaruuden vei myöhemmin arkkitehtina tunnettu suomalainen Gustaf Estlander. Suomen urheilun ensimmäinen maailmanmestari oli myös pikaluistelija kun Fredrik Wathén voitti maailmanmestaruuden Tukholmassa 1901.[6]
Läpimurtonsa suomalainen huippu-urheilu teki Tukholman olympialaisissa 1912 jolloin Hannes Kolehmainen juoksi kolme kultaa ja yhden hopean.
[muokkaa] Suomalaisten urheilijoiden menestys urheilussa
[muokkaa] Olympialaiset
-
Pääartikkelit: Suomi kesäolympialaisissa ja Suomi talviolympialaisissa
Kesäolympialaisissa Suomi on kaikkien aikojen tilastoissa yksi menestyneimmistä maista, vaikka menestys onkin viime vuosina ollut selkeässä alamäessä. Parhaiten Suomi menestyi aivan itsenäisyytensä ensi vuosina 1920-luvulla, erityisesti 1924, jolloin maa saavutti 37 mitalia. Kesäolympialaiset 2004 olivat Suomen olympiahistorian vaisuimmat menestyksen valossa. Suomi jäi ensimmäistä kertaa ilman kultamitalia, ja saldoksi jäi vain kaksi hopeamitalia. Mutta Pekingissä 2008 voidaan odottaa paljon parempaa.
Suomen ensimmäinen olympiakultamitali tuli myöhemmin epävirallisiksi julistetuista vuoden Ateenan välikisoista , kun Verner Weckman voitti sarjansa kreikkalais-roomalaisessa painissa. Weckman oli myös ensimmäinen virallisissa kesäolympialaisissa kultamitalin voittanut suomalainen voittaessaan olympiakultaa Lontoossa 1908. Itsenäisen Suomen ensimmäiset olympiavoittajat ovat pariluistelijat Ludovika ja Walter Jakobsson jotka voittivat lajinsa Antwerpenissa 1920.
Suomen menestyslajeja ovat olleet kestävyysjuoksu, keihäänheitto ja paini. Menestynein suomalainen urheilija oli Paavo Nurmi, joka voitti kolmissa olympialaisissa eri kestävyysjuoksulajeissa yhdeksän kultamitalia ja kaksi hopeaa. Yhteensä Suomi on voittanut kesäolympialaisista 100 kultamitalia ja 295 mitalia.
Talviolympialaisissakin Suomi on yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä maita. Suomen kulta-aika ulottuu talviolympialaisten alkuajoille. Ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja talviolympialaisissa on pikaluistelija Clas Thunberg Chamomix'n kisoissa 1924.
Clas Thunbergin lisäksi menestyneitä suomalaisia talviurheilijoita ovat muun muassa maastohiihtäjä Veikko Hakulinen, mäkihyppääjä Matti Nykänen ja yhdistetyn hiihtäjä Samppa Lajunen.
Eniten mitaleja Suomi keräsi vuoden 1984 olympialaisissa Sarajevossa, jossa Suomi voitti huikeat 13 mitalia (4 kultaa, 3 hopeaa, 6 pronssia). Suomi on saavuttanut talviolympialaishistoriansa aikana kaikkiaan 151 mitalia, joista 41 on kultaisia, 58 hopeisia ja 52 pronssisia.
[muokkaa] Yleisurheilu
Yleisurheilussa suomalaisten menestyksekkäimmät lajit ovat kestävyysjuoksu ja keihäänheitto.
Suomen yleisurheilu tuli maailmalle tunnetuksi vuonna 1912, kun Hannes Kolehmainen juoksi olympiakultaa Tukholman kesäolympialaisissa rikkoen samalla 3000 metrin ja 5000 metrin maailmanennätykset. Kesäolympialaisten menestyneimpiä urheilijoita oleva Paavo Nurmi toi Suomelle yhteensä yhdeksän kultamitalia 1920-luvulla. Ville Ritola toi Pariisin olympialaisista kotiin 4 kultaista ja 2 hopeista mitalia. Näitä kolmea kutsutaan myös lempinimellä "Lentävä suomalainen". Viimeisin juoksulajeissa olympiavoiton saavuttanut suomalainen on Lasse Virén, joka on ainoana voittanut sekä 5 000 että 10 000 metrin juoksumatkat peräkkäisissä olympiakisoissa. Virén muistetaan erityisen hyvin Münchenin kesäolympialaisista, joissa hän 10 000 metrin matkalla kaatui, mutta onnistui siitä huolimatta juoksemaan kultaa uudella maailmanennätysajalla.
Keihäänheiton tunnettuja suomalaisnimiä ovat muun muassa olympiavoittajat Jonni Myyrä, Matti Järvinen, Tapio Rautavaara, Tapio Korjus ja Heli Rantanen sekä maailmanmestarit Tiina Lillak, Seppo Räty, Kimmo Kinnunen, Aki Parviainen, Tero Pitkämäki
[muokkaa] Talvilajit
Yleisurheilun rinnalla perinteisiä menestyslajeja Suomelle ovat olleet maastohiihto ja mäkihyppy. Yleisurheilumenestyksen hiipuessa näissä lajeissa menestystä on tullut näihin päiviin asti. 1990- ja 2000-luvulla menestystä on tullut myös alppihiihdossa, lumilautailussa ja curlingissa.
Maastohiihdossa menestyneitä suomalaisia hiihtäjiä ovat muun muassa Veikko Hakulinen, Eero Mäntyranta, Marja-Liisa Kirvesniemi ja Marjo Matikainen. Mäkihypyssä ovat menestyneet muun muassa Janne Ahonen ja Matti Nykänen.
[muokkaa] Jääkiekko
Jääkiekossa Suomi kilpaili pitkään mitalisijojen ulkopuolella kunnes saavutti ensimmäisen arvokilpailumitalinsa Calgaryn olympialaisissa v.1988 kiekkoillessaan olympiahopeaa. 1990-luvulta lähtien Suomi on ollut aivan jääkiekkoilun huippumaita, kirkkaimpana saavutuksena maailmanmestaruus vuonna 1995.
Suomenmestaruustasolla jääkiekon SM-liiga on suosittu ja se kerää vuosittain huomattavan määrän katsojia.
[muokkaa] Moottoriurheilu
- Katso myös: Formula 1 ja suomalaiset
Moottoriurheilu nousi Suomessa suosioon ralliautoilun synnyn myötä 1950-luvulla. 1960-luvulla suomalaiset rallikuljettajat ryhtyivät hallitsemaan kansainvälisiä kilpailuja. Kuljettajat ovat säilyttäneet korkean asemansa tähän päivään asti, joka tekee Suomesta rallin maailmanmestaruussarja menestyneimmän kansan. Suomessa järjestettävän rallin MM-sarjan osakilpailu Neste Oil Ralli kerää vuosittain 500 000 katsojaa.
Suomen suosituimpia moottoriurheilumuotoja ovat Formula 1 -kilpailut. F1-kilpailut nousivat suosioon 1980-luvulla kun Keke Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena F1-sarjan maailman mestaruuden vuonna 1982. Sarjan suosio nousi huippuunsa 1990-luvun lopulla kun Mika Häkkinen voitti maailmanmestaruuden peräkkäin vuosina 1998 ja 1999. Suomi on kuudenneksi parhaiten menestynyt maa F1:ssä. Suomalaiset ovat keränneet formulakisoista yhteensä 978,5 pistettä, vaikka kuljettajia on pisteille ajanut vain viisi. Kuljettajaa kohti pisteitä on 195,7. Edelle pääsevät Itävalta, jolla pisteitä kuljettajaa kohti on noin 244, ja Kolumbia, joka on yhden kuljettajan turvin kerännyt 307 pistettä. Suomi on menestynein maa, joka ei ole koskaan järjestänyt omaa F1-kilpailua. Vuonna 2008 F1-sarjassa Suomea edustaa kaksi kuljettajaa Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen.
Moottoripyöräily on myös saavuttanut suosiota Suomessa. Ratamoottoripyöräilyn huippu sijoittui 1970-luvun alkuun, jolloin Jarno Saarinen voitti ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruuden. MotoGP nousi uudestaan otsikoihin 2000-luvulla kun Mika Kallio on ajanut MM-sarjaa ja sijoittunut kahdesti MM-mitaleille.
Eniten menestystä on tullut endurosta, jossa suomalaiset lähinnä 1990- ja 2000-luvulla ovat olleet lajin kärkimaita. Suomalaisista Kari Tiainen ja Juha Salminen ovat lajin menestyneimpiä urheilijoita koskaan. Juha Salmisella on yhteensä 11 henkilökohtaista maailmanmestaruutta.
[muokkaa] Jalkapallo
-
Pääartikkeli: Suomen jalkapallon historia
Suomi oli 1920-luvun lopulta 1980-luvulle eräs Euroopan heikoimmista jalkapallomaista. 1990-luvulta alkaen Suomi on noussut maanosan alempaan keskikastiin, toisaalta koska ulkomaiden tasokkaissa sarjoissa pelaavian suomalaisammattilaisten määrä on kasvanut muun muassa vapaampien EU-säännösten vuoksi, toisaalta koska Euroopan jalkapalloon on tullut lukuisia uusia pienmaita. Suomi ei ole koskaan selviytynyt miesten puolella MM- tai EM-turnaukseen. Suomi on Baltian maiden ja Irlannin ohella Euroopan ainoa maa, jossa jalkapallo ei ole ykköslaji.[7] Jalkapallon imagon on sanottu viime vuosina parantuneen, mutta pääsarjan eli Veikkausliigan suosio on esimerkiksi muiden Pohjoismaiden pääsarjoihin verrattaessa vaatimaton. Veikkausliigan katsojakeskiarvo on noin 3 000, kun esimerkiksi Norjan pääsarjan katsojakeskiarvo on yli 9 000. Silti Suomesta on tullut eräitä huippujalkapalloilijoita, kuten Jari Litmanen ja Sami Hyypiä. Suomen naiset selvisivät vuoden 2005 EM-turnaukseen ja etenivät välieriin saakka.
[muokkaa] Suomessa järjestettyjä urheilutapahtumia
Suomessa järjestetään säännöllisesti urheilun arvokisoja ja suomalaiset urheilujärjestöt hakevat joka vuosi useita arvokisoja järjestettäväkseen.[8] Vuosina 2000–2005 Suomessa järjestettiin olympialajeissa yli 100 kansainvälistä arvokisaa.[9].
Merkittävin Suomessa järjestetty urheilutapahtuma on vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut on järjestetty vuosina 1983 ja 2005. Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut on järjestetty Helsingissä kolmesti.
Muita säännöllisesti Suomessa järjestettäviä arvokisoja ovat muun muassa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut ja hiihdon maailmanmestaruuskilpailut.
[muokkaa] Muuta
- Suomen kansallispeli on Lauri "Tahko" Pihkalan luoma pesäpallo.
- Suomalaisten aikuisten suosituimmat liikunta ja urheilu harrastukset ovat kävely, pyöräily, hiihto, uinti ja kuntosalilla käynti.
- Suomalaiset lapset ja nuoret ovat innokkaita liikkujia. 2005–2006 tehdyn tutkimuksen mukaan heistä 91 prosenttia harrastaa jonkinlaista liikuntaa. Urheiluseurojen toiminnassa on mukana 417 000 lasta ja nuorta eli 42 prosenttia Suomen 3-18-vuotiaista. Yleisin tapa harrasta liikuntaa on kuitenkin seuratoiminnan ulkopuolella lasten ja nuorten omissa kaveriporukoissa. Harrastuspaikasta riippumatta suosituin urheilulaji on jalkapallo.[10]
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://www.urheilutoimittajat.fi/fairplay/fairplay0603.pdf s. 7
- ↑ Ossi Viita: Hymyilevä Hannes. Otava, 2003. ISBN 951-1-16043-5.
- ↑ http://www.kihu.fi/faktapankki/mitalit/index.php?vuosi=2005
- ↑ SLU: Liikunnan ja urheilun tarina
- ↑ Pentti Jussila: Suomen hiihto, s. 34. Otava, 1998. ISBN 951-1-15482-6.
- ↑ Antero Raevuori: Urheilusanakirja, s. 197. WSOY, 2005. ISBN 951-0-29372-5.
- ↑ http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Popularsports.PNG
- ↑ http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/uutiset.shtml/arkistot/muutlajit/2006/12/493403
- ↑ http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/tr27.pdf?lang=fi s. 11
- ↑ Suomen liikunta ja urheilu
[muokkaa] Katso myös
- Suomen Olympiakomitea
- Suomen Liikunta ja Urheilu
- Suomen Urheiluliitto
- Suomen Hiihtoliitto
- Luettelo suomalaisista kestävyysjuoksun arvokisamitalisteista
- Suomen joukkue jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1995
- Suomi kesäolympialaisissa
- Suomi talviolympialaisissa
- Suomen jalkapallomaajoukkue
- Suomen jalkapallon historia
