ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Suomen murteet – Wikipedia

Suomen murteet

Wikipedia

Suomen murrekartta
Suomen murrekartta

Murre on alueellinen kielimuoto, joka poikkeaa toisista kielimuodoista muun muassa 1)äänteellisesti, 2)muoto- ja lauseopillisesti sekä 3)sanastollisesti. Murteiden erot olivat ennen selkeämpiä, sillä nykyisin murteet ovat sekoittuneet.[1]

Oikeastaan yhtä ainoaa suomen kieltä ei ole olemassa vaan suomen kieli jakautuu seitsemään päämurteeseen: Peräpohjolan murre, keski- ja pohjoispohjalainen murre, savolaismurre, eteläpohjalainen murre, kaakkoismurre, hämäläismurre ja lounaismurre. Useimmat näistä murteista voidaan jakaa myös tarkemmin alamurteiksi.

Länsi-Suomen rannikon kieli on saanut vaikutteita ruotsista, kun taas itämurteet ovat läheistä sukua karjalan kielelle. Usein väitetään, ettei ihminen pääse koskaan täysin eroon murteestaan, koska se on ensimmäinen opittu kieli.

Murteissa ei ole enää niin paljoa eroja kuin aiemmin, koska media on muovannut ihmisen puhetta. Ennen murteet saattoivat erota toisistaan hyvinkin paljon, koska ihmiset eivät liikkuneet paljonkaan paikasta toiseen ja näin eivät kuulleet muita murteita.

Monet käyttävätkin nykyisin yleiskieltä eli kirjakielen tapaista kieltä, josta ei voi päätellä, mistä puhuja on kotoisin. Nykyinen puhekieli ei ole enää niin sidottu asuinpaikkaan kuin ennen, vaan eri ikäryhmät voivat puhua omaa puhekieltään.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Esimerkkejä murteista

Lounaismurre Kyl ny. = Kyllä nyt. Sanat lyhenevät usein lopusta.
Eteläpohjalaismurre Soot. = Sinä olet. Pikapuhemuotoja käytetään tavallisesti.
Hämäläismurre Nährään. = Nähdään. Yleiskielen d:n asemesta käytetään r-äännettä.
Pohjoispohjolainen murre ossuus = osuus Konsonantti geminoituu (kahdentuu) pitkän vokaalin edellä.
Peräpohjalaismurre jokhaisen = jokaisen H:ta käytetään tavallisesti sanan sisällä.
Kaakkoismurre Puota. = Pudota. Yleiskielen d:n asemassa kato.
Savolaismurre poeka = poika Diftongi redusoitunut eli diftongin osat ääntämykseltään lähempänä toisiaan.

[muokkaa] Slangi

Tietyn pienryhmän "sosiaalista murretta" nimitetään slangiksi. Tunnettu esimerkki on "stadin slangi".

[muokkaa] Viitteet

  1. Internetix

[muokkaa] Lähteet

  • Sinikka Herajärvi, Päivi Laine, Leena Paasio-Leimola ja Petra Vartia: Loitsu. Äidinkieli ja kirjallisuus 9. Kustannusosakeyhtiä Otava, Keuruu, 2006. ISBN 951-1-20143-3.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -