Suomalainen vaara
Wikipedia
Suomalainen vaara (norj. Den Finske Fare) on käsite, joka kuvaa Norjassa ennen toista maailmansotaa vallinnutta ajatusta, että Suomi voisi uhata Pohjois-Norjaa. [1]
Suomalaista vaaraa provosoi Suur-Suomi-ajatuksen leviäminen Suomessa. Suur-Suomea ajavat sisällyttivät kuvittelemansa Suur-Suomen alueeseen myös joissain tapauksissa alueita Pohjois-Norjan Ruijasta. Muun muassa tämän vuoksi Norjan valtio ei ollut varma Pohjois-Norjassa asuvien suomensukuisten ihmisten lojaalisuudesta Norjan valtiolle.
Suomalaista vaaraa käytettiin perusteena suomalaisten syrjinnälle ja sulauttamispolitiikalle, jolla suomalaisuus pyrittiin kitkemään pois Norjasta.lähde? Samanlaista sulauttamispolitiikkaa kohdistettiin saamelaisiin [2]. Mukana oli myös paljon ajan skandinavismille ja germanismille tyypillistä suomalaisiin kohdistuvaa rasismia.lähde? Suomalaisia pidettiin ei-indoeurooppalaisen kielensä vuoksi mongolidisena, "alempana" rotuna. Samanlaista rasismia kohdistettiin myös saamelaisiin.lähde?
"Suomalaisella vaaralla" oli myös konkreettisia vaikutuksia. Suomen kielen käyttöä ja opetusta pyrittiin vähentämään.lähde? Valtio tilasi Pohjois-Norjassa asuville suomen kieltä puhuville norjalaisia aikakauslehtiä.lähde? Myös useiden Suomeen johtavien teiden rakentaminen Pohjois-Norjassa keskeytettiin.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Eriksen, Knut Einar & Niemi, Einar 1981. Den finske fare. Sikkerhetsproblemer og minoritetspolitikk i nord 1860-1940. Oslo: Universitetsforlaget