Sonata Arctica

Wikipedia

Sonata Arctica Tuska-festivaaleilla vuonna 2006
Tiedot
Toiminnassa:	1996–
Tyylisuunta:	metallimusiikki
Tyylilaji:	power metal progressiivinen metalli sinfoninen metalli
Kotipaikka:	Kemi, Suomi
Laulukieli:	englanti
Sivusto:	sonataarctica.info
Jäsenet
Tony Kakko laulu Elias Viljanen kitara Marko Paasikoski basso Henrik Klingenberg koskettimet Tommy Portimo rummut
Entiset jäsenet
Pentti Peura basso Janne Kivilahti basso Mikko Härkin koskettimet Jani Liimatainen kitara
Levy-yhtiöt
Spinefarm Records   Nuclear Blast

Sonata Arctica on vuonna 1996 perustettu kemiläinen melodista metallimusiikkia soittava yhtye. Yhtye on julkaissut viisi studioalbumia, joista kaikkia on myyty kultalevyyn oikeuttava määrä Suomessa. Myös yhtyeen kokoelma The Collection ja DVD For the Sake of Revenge ovat myyneet kultaa.^[1]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Jäsenet 2.1 Entiset jäsenet 2.2 Vierailijat 3 Julkaisut 3.1 Studioalbumit 3.2 Minialbumit 3.3 Singlet 3.4 Livealbumit 3.5 Kokoelma-albumit 3.6 DVD:t 3.7 Musiikkivideot 3.8 Demot 4 Katso myös 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Vuosina 1996–1997 yhtye nauhoitti ja julkaisi kolme demonauhaa alkuperäisellä nimellä Tricky Beans, jonka jälkeen kokoonpanon nimi muutettiin muotoon Tricky Means. Neljäs demo FullMoon päätyi äänittäjä Ahti Kortelaisen kautta Helsinkiin Spinefarm Recordsille, joka solmi välittömästi kolmen albumin mittaisen sopimuksen.

Ensimmäinen albumi Ecliptica julkaistin Suomessa marraskuussa 1999 ja muissa maissa alkuvuodesta 2000. Albumi oli myyntimenestys etenkin Japanissa, jossa sitä myytiin yli 30 000 kappaletta. Menestyksen myötä yhtye valittiin Stratovariuksen ja Rhapsodyn kanssa yli kolmenkymmenen konsertin mittaiselle Euroopan-kiertueelle.

Ensimmäisen albumin julkaisemisen jälkeen Tony Kakko päätti keskittyä vain laulamiseen tulevalla kiertueella. Kosketinsoittaja Mikko Härkin liittyi yhtyeeseen vuoden 2000 tammikuussa vain muutama kuukausi ennen kiertuetta. Kiertueen jälkeen julkaistiin Successor-minialbumi ja yhtye esiintyi sekä suurimmilla suomalaisilla kesäfestivaaleilla, että tärkeimmillä rock-klubeilla muun muassa Nightwishin kanssa. Kesällä 2000 basisti Janne Kivilahti jätti yhtyeen henkilökohtaisista syistä, ja tilalle valittiin yhtyeessä jo Tricky Means -aikaan soittanut Marko Paasikoski.

Seuraava pitkäsoitto oli vuonna 2001 ilmestynyt Silence, joka oli myyntimenestys ei vain Japanissa vaan myös Suomessa – vuoden 2004 loppuun mennessä levyä oli myyty kultalevyyn oikeuttava määrä, 15 000 kappaletta. Menestystä vahvisti Euroopan-kiertue power metal -pioneeri Kai Hansenin johtaman Gamma Rayn sekä australialaisen Vanishing Pointin kanssa. Silence-kiertueen viimeisen konsertin (Jörisrock 2002) jälkeen kosketinsoittaja Mikko Härkin jätti yhtyeen. Sittemmin Härkin on jatkanut soittamista muun muassa Wingdomissa ja Random Eyesissä.

Kolmas albumi Winterheart's Guild palasi tyylillisesti Ecliptican suuntaan. Albumi nauhoitettiin kahden kosketinsoittajan voimin. Laulaja Tony Kakko soitti valtaosan koskettimista ja Stratovarius-urkuri Jens Johansson vieraili albumilla neljässä kappaleessa soittamassa kosketinsooloja. Nauhoitusten aikana yhtye valitsi riveihinsä uuden kosketinsoittajan, tuolloin myös Requiemissa ja Silent Voicesissa soittaneen Henrik Klingenbergin, joka myöhemmin osoitti sopivansa yhtyeeseen loistavasti. Klingenberg toi myös mukanaan annoksen uutta energiaa ja rock-asennetta. Albumin julkaisun jälkeen yhtye soitti muun muassa kaikissa Suomen tärkeimmissä rock-klubeissa sekä kahdeksan loppuunmyytyä konserttia Japanissa. Winterheart's Guild myi runsaassa vuodessa 14 000 kappaletta Suomessa, lähes yhtä paljon kuin edellinen albumi kolmessa ja puolessa vuodessa. Vuoden 2005 loppuun mennessä rikkoutui kultalevyyn oikeuttava 15 000 myydyn levyn rajapyykki.

Levytyssopimus Spinefarm Recordsin kanssa päättyi kolmanteen albumiin, jonka jälkeen yhtye sai lukuisia tarjouksia sekä kotimaisilta, että ulkomaisilta levy-yhtiöiltä. Kaksi suurta julkaisijaa kilpailivat pitkään keskenään, kunnes saksalainen metallimusiikkiin keskittynyt Nuclear Blast voitti tarjouskilvan. Neljäs albumi Reckoning Night julkaistiin syksyllä 2004. Levyä on myyty Suomessa kultalevyyn oikeutettava määrä ja maailmanlaajuisesti ensimmäisenään vuotenaan yli 100 000 kappaletta. Menestyksen myötä yhtyettä pyydettiin mukaan Nightwishin kanssa Euroopan-kiertueelle. Yhtyeet soittivatkin ilta toisensa jälkeen loppuunmyydyissä halleissa jopa 12 000 ihmiselle.

Sonata Arctican ensimmäinen kokoelmalevy The End of This Chapter julkaistiin vain Japanissa vuonna 2005. Alkukesästä 2006 ilmestyi livealbumi ja -DVD For the Sake of Revenge, Tokiossa 2. helmikuuta 2005 nauhoitetusta konsertista. Ennen tulevaa studioalbumia julkaistiin kokoelma-albumi The Collection, joka ilmestyi marraskuussa 2006. Kokoelman kanssa samoihin aikoihin julkaistiin single Replica 2006, jonka nimikappale on uusintaversio alun perin debyyttialbumi Eclipticalla julkaistusta kappaleesta. Helmikuussa 2007 Sonata Arctican Internet-sivulla kerrottiin tulevan studioalbumin nimeksi Unia.

5. maaliskuuta yhtyeen Internet-sivulla julkaistiin Unia-albumin julkaisupäivämäärä (23.5.2007), kappalelistaus ja kansikuva. Samalla uutisoitiin myös Paid in Full -singlestä, joka julkaistiin kuukausi ennen albumia. Paid in Full meni Suomen virallisella singlelistalla ensimmäiseksi viikko ilmestymisensä jälkeen. Viikko Unian julkaisun jälkeen albumi meni suoraan Suomen virallisen listan ykkössijalle.

Heinäkuusta 2005 lähtien on Sonata Arcticasta ollut tekeillä myös videopeli, jonka tuotannosta vastaa englantilainen Zelian Games -pelitalo. Peli kantaa nimeä Winterheart's Guild samannimisen albumin mukaan, ja on tyyliltään sekoitus toimintaa ja RPG:tä. Päähenkilöinä esiintyvät Sonata Arctican jäsenet ja taustamusiikkina käytetään yhtyeen tuotantoa.^[2]

Kesällä 2007 Sonata Arctican The Collection -albumi saavutti Suomessa kultalevyn ja loppukesästä 2007 Sonata Arctica saavutti kultalevyt myös albumeistaan Ecliptica ja Unia.

Bändin sisäisten ristiriitojen johdosta Sonata Arctica ilmoitti elokuussa 2007 erottavansa kitaristi Jani Liimataisen ja ottavansa Jania tuuranneen keikkakitaristi Elias Viljasen hänen tilalleen.^[3]

[muokkaa] Jäsenet

Tony Kakko – laulu (1996–), kosketinsoittimet (1996–2000) Henrik Klingenberg – kosketinsoittimet (2002–) Marko Paasikoski – basso (2000–), kitara (1996–1997) Tommy Portimo – rummut (1996–) Elias Viljanen – kitara (2007–) [muokkaa] Entiset jäsenet Mikko Härkin – kosketinsoittimet (2000–2002) Janne Kivilahti – basso (1998–2000) Jani Liimatainen – kitara (1996–2007) Pentti Peura – basso (1996–1998)

[muokkaa] Vierailijat Raisa Aine albumilla Ecliptica Peter Engberg albumilla Unia Renay Gonzalez albumilla Silence Jens Johansson albumilla Winterheart's Guild Timo Kotipelto albumilla Silence Starbuck albumilla Unia Jarkko Martikainen albumilla Unia Nik Van-Eckmann albumeilla Silence ja Reckoning Night

[muokkaa] Julkaisut

[muokkaa] Studioalbumit Ecliptica  (1999) Silence  (2001) Winterheart's Guild  (2003) Reckoning Night  (2004) Unia  (2007) [muokkaa] Minialbumit Successor  (2000) Orientation1  (2001) Takatalvi1  (2003) Don't Say a Word  (2004) 1 Julkaistu ainoastaan Japanissa. [muokkaa] Singlet UnOpened1  (1999) Wolf & Raven1  (2001) Last Drop Falls1  (2001) Victoria's Secret1  (2003) Broken1  (2003) Don't Say a Word  (2004) Shamandalie  (2004) Replica 2006  (2006) Paid in Full  (2007) 1 Julkaistu ainoastaan Suomessa.

[muokkaa] Livealbumit Songs of Silence – Live in Tokyo  (2002) For the Sake of Revenge  (2006) [muokkaa] Kokoelma-albumit The End of This Chapter2  (2005) The Collection  (2006) 2 Julkaistu ainoastaan Japanissa. [muokkaa] DVD:t For the Sake of Revenge  (2006) [muokkaa] Musiikkivideot Wolf & Raven (2001) Broken (live) (2003) Don't Say a Word (2004) Paid in Full (2007) [muokkaa] Demot Agre Pamppers3  (1996) Friend Till the End3  (1996) PeaceMaker3  (1997) FullMoon4  (1999) 3 Julkaistu nimellä Tricky Beans. 4 Julkaistu nimellä Tricky Means.

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Sonata Arctican kappaleista

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Ifpin kultalevyhaku ja Yhtyeen virallinen sivusto (Luettu 11. heinäkuuta 2007)
2. ↑ Winterheart's Guild -pelin sivusto (Luettu 21. marraskuuta 2006)
3. ↑ Yhtyeen virallinen sivusto

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Sonata Arctican virallinen sivusto (englanniksi)
• SARDIN – Sonata Arctica -julkaisutietokanta (englanniksi)
• Sonata Arctica France (ranskaksi)
• Sonata Arctica UK (englanniksi)
• Sonata Arctica Meteli.net-sivustolla