Smurffit
Wikipedia
Smurffit (myös muffet tai strumffit, ranskaksi Les Schtroumpfs) on kuvitteellinen sinisten pikkuolentojen laji, joka elää metsässä jossain päin Eurooppaa. Smurffit loi belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo (Pierre Culliford) alun perin sivuhahmoiksi Johannes ja Pirkale -sarjakuvaan vuonna 1958. Hän loi hahmoista 1960-luvulla oman sarjansa.[1] Hän teki Smurffi-albumeita lähes 30 kappaletta.[2]
Hahmot tunnetaan kuitenkin parhaiten Hanna-Barbera Productionsin piirrosanimaatiosarjasta The Smurfs. Sarja aloitettiin 1981 ja sai maailmanlaajuista suosiota.[1] Sitä tehtiin vuoteen 1990 asti yhteensä 256 jaksoa.[3] Smurffeista on tulossa elokuva, jonka ensi-ilta tulee olemaan 2009.[4] Elokuvia on suunnitteilla useampi ja ne toteutetaan digitaalitekniikalla.[2] Smurffit ovat esiintyneet Belgian Unicefin sodanvastaisessa mainoksessa, jolla kerättiin rahaa entisten lapsisotilaiden koulutukseen.[5]
Smurffi-hahmojen keräilystä tuli nopeasti suosittua ja hahmoja tuotetaan edelleen tänäkin päivänä. Smurffi-lastenlevyt, joilla smurffit laulavat omia versioitaan päivän hiteistä smurffimaisilla sanoituksilla, ovat myös jossain määrin suosittuja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Muffet, strumffit ja smurffit Suomessa
Semic julkaisi kolme sarjakuva-albumia sinisistä pikkuolennoista muffe-nimellä 1972–1973. Yhtyneiden Kuvalehtien vuosien 1973–1979 sarjakuvalehtiin, Ruutuun ja Non Stopiin, siniset veijarit olivat saaneet onomatopoeettisimman suomennoksensa, siis eniten alkuperäistä ääntämystä muistuttavan nimityksensä: strumffit. Yhtyneiden Kuvalehtien lopetettua Non Stopin julkaisemisen Semic palasi jälleen siniolentojen seikkailujen julkaisemiseen, muttei strumffit-nimellä, joka oli seitsemässä vuodessa vakiintunut suomalaiseen käytäntöön eikä edes kustantajan aiemmalla muffe-nimelläkään. Strumffit olivat smurffeja Semicin seitsemässä albumissa 1980–1984. Kun vielä englanninkielisiä The Smurfs -piirrosanimaatioita alettiin esittää Pätkis-televisio-ohjelmassa nimellä Smurffit, oli nimen vaihdos lopullisesti toteutunut.
Suomessa myös poliiseista, HKL:n lipuntarkastajista sekä Puolustusvoimien urheiluasusta on käytetty nimeä smurffit.
[muokkaa] Tunnettuja smurffi-sarjakuvien hahmoja
Smurffikylässä asuu 101 hahmoa.[1] Aluksi kaikki olivat miespuolisia, sitten mukaan ilmestyi myös Smurffineito, vauvoja ja nuoria miehiä ja yksi nuori neiti.[2]
- Suursmurffi, punalakkinen kyläpäällikkö
- Smurffiina, kylän kaunotar, joka syntyi Velhon juonesta
- Vauvasmurffi, pieni, jokeltava smurffi joka ei näytä koskaan kasvavan
- Sassette
- Isoisäsmurffi
- Bailusmurffi
- Dj smurffi, levyjen kuvista tuttu smurffi
- Pelismurffi
- Luontosmurffi, eläinrakas ja luontoystävällinen
- Poliisismurffi
- Palomiessmurffi
- Postimiessmurffi
- Sporttismurffi, urheiluhullu
- Arkasmurffi, kylän hiljaisin smurffi,joka tunnetaan myös nimellä Pelokas
- Ahmattismurffi
- Robottismurffi, puusta rakennettu mekaaninen smurffi, joka tunnetaan nimellä Kellopeli (engl. Clockwork)
- Lääkärismurffi
- Avaruussmurffi
- Haaveilusmurffi, käyttää yleensä "laivan kapteenin" hattua joka tunnetaan nimellä Uneksija
- Välkky tai Älykkö, joukon yliviisain, kaikkitietäväinen, usein Suursmurffin apurina
- Pattismurffi, joukon lihaskimppu, tatuointi käsivarressa, tunnetaan myös nimillä Voimakas tai Riuska
- Ärjysmurffi, melkein aina pahalla päällä oleva smurffi, joka aloittaa sanomisensa usein "minä vihaan", tunnetaan myös nimillä Mörkky tai Inho.
- Nörttismurffi
- Agenttismurffi
- Kokettismurffi, pojaksi aikamoinen "diiva", yleensä peili mukana ja kukkanen hatussaan
- Käteväsmurffi, tämän joukon ainoa "keksijäsmurffi", tuntomerkkeinä kynä korvan takana
- Kokkismurffi, kokinhattu päässä oleva smurffi joka leipoo ja valmistaa Smurffikylän juhlaruuat, tunnetaan myös nimellä Ahne
- Runoilijasmurffi
- Puutarhasmurffi
- Kömpelösmurffi, tunnetaan myös nimellä Tohelo
- Maalarismurffi
- Villismurffi eli Villikko, elää Smurffikylän ulkopuolella, pukeutuu lehtiin kankaan sijaan eikä osaa puhua kunnolla
- Jekkusmurffi, tunnetaan myös nimillä Vitsi ja Tsoukki
- Rekkasmurffi
- Laiskasmurffi, ei jaksa tehdä mitään mitä pyydetään ja tunnetaan myös nimellä laiskuri
- Soittajasmurffi tai Sointu, rakastaa trumpetilla soittoa, töräyttelee sillä huonoissakin paikoissa
- Gargamel (velho), mustiin pukeutunut smurffeja metsästävä ihminen
- Rontti-kissa
- Ilkkuli, vaaleansinisiin pukeutunut Velhon oppipoika
- Suuri-suu
[muokkaa] CD-levyt
Smurffi-CD-levyjä on ilmestynyt Suomessa 15 kappaletta. Niitä on myyty yli 750 000 kappaletta ja levyt ovat saavuttaneet kulta- ja platinalevyjä.[6]
- Tanssihitit Vol 1 (1996)
- Tanssihitit Vol 2 (1997)
- Tanssihitit Vol 3 (1997)
- Kesähitit Vol 4 (1998)
- Avaruudessa Vol 5 (1998)
- Vuosituhannen bileet Vol 6 (1999)
- Hip Hop Hitit Vol 7 (2000)
- Hip Hop Hitit Vol 8 (2001)
- Sporttihitit Vol 9 (2002)
- Rap Rock Hitit Vol 10 (2002)
- Tykkihitit Vol 11 (2003)
- Megaidolit Vol 12 (2004)
- Super-Hyper Hitit Vol 13 (2005)
- Hokkus-pokkus Hitit Vol 14 (2006)
- Raketti Hitit! Vol 15 (2007)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Sininen pikkuväki juhlii keski-ikäistymistä MTV3.fi 15.1.2008
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Smurffit 50 vuotta Suomen kuvalehti 31.1.2008
- ↑ Smurfs Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- ↑ The Smurfs Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- ↑ Iltasanomat 13.10.2005
- ↑ Smurffit platinaa! Emi 13.12.2005
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Täydellinen luettelo Suomessa 1972-84 julkaistuista Muffe, Strumffit ja Smurffit-sarjakuvista
- Smurf.com (englanniksi)
- Smerfy.tv.pl (puolaksi)