Sinisorsa

Wikipedia

Sinisorsa

Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Sorsalinnut Anseriformes
Heimo:	Sorsat Anatidae
Suku:	Anas
Laji:	platyrhynchos

Kaksiosainen nimi

Anas platyrhynchos
Linnaeus, 1758

Katso myös

Sinisorsa Wikispeciesissä

Sinisorsa Commonsissa

Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsalintu.

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Sinisorsan pituus on n. 50–65 cm. Koiras on naarasta suurempi. Paino vaihtelee, mutta on yleensä noin 1 100 g.

Sinisorsa on helpoimmin tunnistettavia suomalaisia lintuja. Koiraalla on keltainen nokka ja soidinpuvussa sinertävän vihreä pää. Rinta on ruskea. Naaras on kauttaaltaan ruskean kirjava. Siipipeili on sininen, valkoreunainen. Naaraan ääni on tuttu akuankkamainen rääpätys, koiraan vaimeampi, matala rääkäisy tai korkea "piy".

Vanhin suomalainen rengastettu sinisorsa on ollut 18 vuotta 1 kuukautta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin oli ruotsalainen, 23 vuotta 2 kuukautta vanha sorsa.

[muokkaa] Levinneisyys

Sinisorsaa tavataan koko Suomessa, ja vaikka laji kuuluu muuttolintuihin, osa yksilöistä jää maahan myös talveksi, jos niille on tarjolla sula vesipaikka. Talveksi laji muuttaa Euroopan keski- ja eteläosiin. Maailmanlaajuisesti sinisorsaa tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla. Euroopan pesimäkanta on yli 2 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla pesii 120 000 – 150 000 paria. Venäjän kanta on 650 000 – 800 000 ja Turkin 5 000 – 20 000 paria. Suomen pesimäkanta oli 2000-luvulla 200 000 – 250 000 paria.

[muokkaa] Elinympäristö

Sinisorsat elävät kaiken kokoisten vesistöjen lähistöllä. Se puuttuu vain karuimmista, niukkakasvustoisista vesistä.

[muokkaa] Lisääntyminen

Sinisorsa pesii suojaisaan paikkaan tekemässään pesässä. Laji munii 5–10 vihertävänharmaata munaa, ja niitä haudotaan noin kuukausi. Poikaset ovat lähes kuoriutumisestaan saakka uimakykyisiä. Lentokyvyn ne saavuttavat kahden kuukauden ikäisinä, johon saakka emo huolehtii poikasista. Sinisorsat eivät aina parittele yhteisymmäryksessä. Joskus urokset saattavat pakottaa naarat paritteluun. Useimmiten koiras puree naarasta niskaan pitäen tätä paikoillaan samalla kun parittelee vastahakoisen naaraan kanssa. Joskus voi useampikin uros käydä naaraan kimppuun vedessä ja yrittää paritella tämän kanssa. Seurauksena voi olla, että naaras hukkuu monen uroksen pyrkiessä sen päälle.

[muokkaa] Ravinto

Sinisorsa kuuluu puolisukeltajiin eli se syö vedestä niin, että sen takaosa jää pinnalle kun se etsii ruokaa. Ravinto koostuu siemenistä, hyönteisistä ja muista pieneliöistä. Myös tuoreet kasvinosat kelpaavat lajille. Taajama-alueilla talvehtiville "pullasorsille" on muodostunut oma ruokavalio, joka koostuu lähinnä ihmisten heittelemästä leivästä.

[muokkaa] Ihminen ja sinisorsa

Riistalintuna sinisorsa on suosituin metsästettävä ja vuosittain ammutaan noin 250 000 lintua. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka, joka varsinkin Aasiassa on taloudellisesti tärkeä tuotantoeläin.