Sikala

Wikipedia

Sikala on maatalousrakennus, jossa kasvatetaan sikoja. Siat elävät tavallisesti karsinoissa, joissa on yleensä kymmeniä sikoja. Sikalalla ja sikakarsinalla on erilaisia vaatimuksia kuin esim. lampaiden tai lehmien oleskelutiloilla:

• Siat syövät kaikkia kasveja. Ne syövät ajan mittaan minkä tahansa ulkotarhan kaikki kasvit juurineen
• Sioilla ei ole hikirauhasia. Liian kuumassa niiden on päästävä kierimään mudassa viilentyäkseen
• Siat kaivavat maata. Ne voivat kaivaa käytävän kevytrakenteisen aidan ali.

Pihattosikalassa siat saavat liikkua vapaasti noin kymmenen sian ryhmänsä alueella; yksittäishäkissä sika ei välttämättä mahdu edes kääntymään. Emakkoa kohti on pinta-alaa vähintään 2,25 m² ja ensikkoa eli ensiraskauttaan elävää emakkoa kohti 1,64 m². Nyt on käynnissä siirtymäaika; vuodesta 2013 alkaen emakoiden pitäminen häkeissä on kiellettyä muulloin kuin odotetun porsimisen ja tiineytyksen välisenä aikana.

Maataloustuotannon teollistuessa Suomessakin ovat yleistyneet ns. suursikalat. Suomessa sikalan keskikoko on 100–200 sikaa, mutta useiden satojen sikojen sikalat ovat yleistymässä. Lihasioilla on yleensä betoni- ja ritiläpohjainen karsina, josta lanta valuu ritilän läpi lietelantasäiliöön. Sikala on täysin riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta: Jos sähköt katkeavat, siat kuolevat hapenpuutteeseen niiden lannasta erittyvän ammoniakin täyttäessä ilmatilan. Suurissa sianlihantuottajamaissa kuten Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa pihattosikalat ovat harvinaisia ja tuhansien sikojen lihantuotantoyksiköt yleisiä.

Luomusikaloissa emakot ovat ryhmissä muuulloin paitsi porsiessaan ja imettäessään, ja silloinkaan niitä ei saa pitää niin pienessä häkissä ettei emakko mahtuisi kääntymään. Emakot ja siitoskarjut pääsevät ulos toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Vuodesta 2011 alkaen kaikkien luomulihasikojen on päästävä ulkoilemaan.

Sikalan työntekijöiden työsuojelu edellyttää myös kuulonsuojausta ruokinta-aikana.