Saxo Grammaticus
Wikipedia
Saxo Grammaticus (n. 1150 – n. 1220) oli keskiajan tanskalainen historioitsija, jonka elämästä tiedetään vain vähän. Hän laati nimellä Gesta Danorum ("Tanskalaisten teot") latinankielisen historiateoksen, joka koostuu 16 kirjasta ja päättyy vuoteen 1186. Hän toimi arkkipiispa Absalonin kirjurina Roskildessa ja eli samaan aikaan kun Tanskan kuningas Valdemar I.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Gesta Danorum
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Väitöskirjatasoinen lähde ilmeisesti väittää, että Saxo Grammaticuksen kuvaamat "finnit" olivat suomalaisia. Tällainen väite on hyvin kyseenalainen, mutta lähde on lähde. Lähteistystä pitää monipuolistaa, jotta muut ja yleisemmin hyväksytyt tulkinnat saadaan painokkaasti esille. |
Grammaticuksen teoksen loppuosat ovat merkittäviä Pohjoismaiden 1100-luvun historian lähteinä. Niissä kuvattiin myös "finnien" maata. Finnit on vaihtelevasti tulkittu suomalaisiksi tai – yleisemmin – saamelaisiksi. Finnien maa oli Grammaticuksen mukaan outojen ja voimallisten olioiden, amatsonien, koirankuonolaisten, kyklooppien ja yksijalkaisten asuttama maa. Hänen teoksensa noudatti kuvauksellaan keskiaikaisten matkakirjojen tehtävää. Matkakirjat olivat merimiehille ja muille matkalaisille suunnattuja varoituksia, joissa kehotettiin karttamaan puheena olevia seutuja. Grammaticus varoitti muiden muassa finnien pelottavista loitsutaidoista. Nämä loihtivat epämieluisten tunkeilijoiden eteen vuoria ja vesiputouksia niin, että matkanteko vaikeutui.
Grammaticuksen mukaan finneillä ei ollut muuta keinoa kuin turvautua taikuuteen, mikäli mielivät puolustaa asuinaluettaan tunkeilijoilta. Finnien taisteluvälineet olivat hänen mukaansa vaatimattomia ja alkeellisia. Grammaticus uusinsi kuvauksellaan matkakirjoihin olennaisesti kuuluvaa asetelmaa: kohde nähdään yksinkertaiseksi ja kirjoittajan oma kulttuuri yleväksi mittapuuksi.[1]
Grammaticusta käytti lähteenään muiden muassa 1600-luvun ruotsalainen historioitsija Johannes Messenius. Grammaticuksen teos on mielenkiintoinen myös skandinaavisen muinaistaruston muistiinmerkintänä. Teoksen jälkivaikutukseltaan merkittävin episodi käsittelee Amletia. Välivaiheiden kautta Shakespeare sai tästä katkelmasta aineistoa näytelmälleen Hamlet.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Kannisto, Päivi: Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi: Suolatut säkeet. SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2. Ellibs, Turku, 2007. 978-952-99867-3-6 (PDF). Kirja www:ssä
[muokkaa] Lähteitä
- Johannesson, Kurt: Saxo Grammaticus. Komposition och världsbild i Gesta Danorum. Almqvist & Wiksell International, Stockholm, 1978.
- Messenius, Johannes: Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita, s. 170-173. Saxo Grammaticuksen teoksen Gesta Danorum Suomea koskevat osuudet suomennettu teoksessa. Suom. Martti Linna, Jorma Lagerstedt ja Erkki Palmén. Latinankielinen alkuteos noin vuodelta 1200. SKS, Helsinki, 1988.
- Rein, Gabriel: Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. SKS, Helsinki, 1909.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Saxo Grammaticus, Gesta Danorum
- kirjat I-IX englanniksi (The Online Medieval & Classical Library)
