Sammet

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee sukua. Heimosta katso artikkeli Sammet (heimo)

Sammet

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka:	Luukalat Osteichthyes
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka:	Rustokiillesuomuiset Chondrostei
Lahko:	Sampikalat Acipenseriformes
Heimo:	Sammet Acipenseridae
Suku:	Sammet Acipenser Linnaeus, 1758

Katso myös

Sammet Wikispeciesissä

Sammet Commonsissa

Sammet (Acipenser) ovat sampikaloihin kuuluvien alkeellisten luukalojen suku. Sampia on parikymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, jolla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit. Sammet voivat kasvaa 3-metriseksi ja 300-kiloiseksi, suurikokoisin laji kitasampi 1000-kiloiseksi.

Suomen ennätyssampi (Acipenser sturio) on Kokemäenjoesta vuonna 1914 saatu 152-kiloinen yksilö,^[1] joka on samalla suurin Suomesta pyydystetty kala^lähde?. Terijoelta pyydystettiin vuonna 1934 177-kiloinen sampi, mutta se jätetään useimmiten mainitsematta, koska Terijoki ei enää kuulu Suomelle.^[2]

Sampia tavataan pohjoisella Atlantilla Euroopan ja Amerikan rannikoilta sekä Välimerestä. Itämerestä varsinainen sampi on ainakin lisääntyjänä kadonnut, viimeinen havainto on vuodelta 1996.

Sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa (mm. Suomessa), ja on kehitetty menetelmiä, jolla mäti voidaan "imuroida" naaraasta tappamatta sitä.

Suomessa on varsinaisen sammen lisäksi tavattu satunnaisesti sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baeri) ja venäjänsampea (Acipenser gueldenstaedti). Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.