Ristisorsa
Wikipedia
| Ristisorsa | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||
.jpg/250px-Tadorna_tadorna_(aka).jpg) |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Tadorna tadorna (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Ristisorsa Wikispeciesissä |
Ristisorsa (Tadorna tadorna) on erikoisen värinen sorsalintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Ristisorsan höyhenpeite muodostuu selvärajaisista erivärisistä alueista: rinta on valkea, kyljet punaruskeat, siivet ja pää mustanvihreät, nokka punainen. Vanhan koiraslinnun värit ovat kirkkaammat, punainen otsakyhmy suurempi ja itse lintu huomattavasti naarasta kookkaampi. Nuori lintu on alta valkea, päältä, niskasta ja päästä ruskehtava. Pituus 56–71 cm, siipien kärkiväli 115 cm, paino 0,9–1,6 kg. Äänekäs, varsinkin naaraan voimakas rallatus kuuluu kauas. Arka, tavallisesti lähtevät jo kaukaa lentoon veneellä lähestyttäessä. Ristisorsat sukeltavat vain vaaran uhatessa.
Vanhin suomalainen rengastettu ristisorsa on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 11 päivää vanha. Vanhin brittiläinen on elänyt 16-vuotiaaksi.
[muokkaa] Levinneisyys
Ristisorsaa tavataan pääasiallisesti Suomen rannikkoalueella ja satunnaisesti muuallakin Etelä-Suomessa. Vankka pesimäalue on Hailuodon tienoilla Perämerellä, Porin edustan saarilla sekä osissa Saaristomerta. Pesimäkantamme on 300 parin luokkaa, joista 40 paria pesii Hailuodossa. Lajin päälevinneisyysalue on Aasian keskiosista Mustallemerelle, Euroopassa Atlantin rannikot sekä paikoin Itä- ja Välimeri. Euroopan kannan kooksi on arvioitu 40 000 paria, Venäjän 2 000 – 3 500 ja Turkin 500 – 2 000. Britteinsaarilla pesii n. 12 000 paria. Suomessa se on muuttolintu, joka talvehtii Länsi-Euroopan rannikoilla. Helgolannin lahdessa Saksassa voidaan tavata jopa 100 000 yksilöä, jotka käyvät siellä läpi sulkasadon. Kevätmuutto on maalis–huhtikuussa, syysmuutto huomaamattomasti elo–syyskuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Ristisorsat elävät matalilla rannikoilla ja jokisuistoissa. Suomessa kannan pääosa asuu ulkosaaristossa, missä ne suosivat sora- ja mutarantaisia saaria. Pesä saattaa kuitenkin olla myös kallioluodolla ja varsin usein kaukanakin merestä, joskus jopa yli kilometrin päässä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Ristisorsa pesii järvien tai jokien lähellä sopivissa koloissa kuten ontoissa kannoissa tai kaninkoloissa. Suomessa tavallisia pesäpaikkoja ovat kivien ja rakennusten aluset tai tiheä katajapensas. Muninta alkaa toukokuun alussa. Valkeita munia on 8–10, joita naaras hautoo 4 viikkoa. Untuvikot ovat mustavalkoisia. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka lentävät noin 8 viikon ikäisinä. Joskus usea poikue liittyy yhteen suurparveksi. Britanniassa on raportoitu jopa 200 poikasen parvesta, jota paimensi tusinan verran aikuisia lintuja. Vanhemmilla on niin kiire sulkimaan, että ne voivat jättää vain muutaman päivän ikäisetkin poikaset tällaiseen lastentarhaan.
[muokkaa] Ravinto
Pääasiallinen ravinto ovat simpukat, kotilot, äyriäiset ja niveljalkaiset. Ristisorsa ruokailee rantavedessä, joko uiden kuten puolisukeltajasorsat, tai kahlaamalla ja työntämällä päänsä kokonaan veden alle. Toisinaan voi nähdä sen sotkevan räpylöillään mutaa, jolloin saaliseläimet nousevat pintaan.
