Ribbingshof

Wikipedia

Lindgrenin alkuperäispiirrustus Ribbingshofista

Ribbingshof, myöhemmin myös Ribbinginhovi, on Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Armas Lindgrenin Helsingin Kulosaareen suunnitteleman rakennuskokonaisuuden läntinen osa valmistui vuonna 1916 ja toinen vuotta myöhemmin. Talojen lähimmät esikuvat sijaitsevat Lontoon Hampsteadissä [1] ja Tukholman Lidingössä. Rakennuskokonaisuus, yksi Kulosaaren alkuperäisen huvilakaupungin viimeisistä ehjistä alueista, sijaitsee suuressa symmetrisessä aukioiden sommitelmassa, joka ulottuu Kulosaaren kirkonmäeltä alas Kruunuvuoren selälle ja aina Suomenlinnaan saakka. Lähes alkuperäisenä säilynyt kokonaisuus on pihoineen suojeltu asemakaavassa.

[muokkaa] Historia

Jo Kulosaaren varhaisissa, Lars Sonckin vuonna 1907 laatimissa kaavasuunnitelmissa oli varattu erityinen alue rivitaloja varten. Saaren kehittämiseen keskittynyt AB Brändö Villastad, jonka perustajiin Lindgren ja Sonck kuuluivat, tilasi keväällä 1915 piirrustukset kahta viiden asunnon rivitaloa varten Sonckilta ja Lindgreniltä. Helmikuussa 1916 Lindgren esitteli piirrustukset, joissa rakennukset sijoitettiin saaren kauneimpaan ^[1] osaan Eugen Schaumanin puiston laidalle. Rakennuskokonaisuus oli valmiina kaksi vuotta ennen Kulosaaren sillan valmistumista. Lindgren rakennutti itse Ribbingshofin kokonaisuuden ja oli sitä kautta asuntojen ensimmäinen omistaja.

[muokkaa] Rakenne

Ribbingshofin talot muurattiin tiilestä, välipohjat rakennettiin puusta. Asunnot on sijoitettu kolmeen kerrokseen niin, että myös ullakkokerroksessa on asuinhuoneita. Rivitaloista ensimmäisessä on viisi asuntoa, toisessa kahdeksan. Itäinen rakennus on pohjaratkaisultaan erityisen mielenkiintoinen, sillä se on eräänlainen kaksoisrivitalo. Rakennuksen runkosyvyys on 11 metriä, mutta läpimeneviä asuntoja ei ole vaan rakennus on jaettu pitkittäissuunnassa kahteen osaan jonka kummallakin puolella on neljä itsenäistä asuntoa omine sisäänkäynteineen. Läntisessä rivissä on läpimenevät asunnot, mutta sen runkosyvyys on pienempi ja asunnot tiiviimmässä.

[muokkaa] Varhaiset asukkaat

Ribbingshofin varhaisimmat asukkaat olivat Laukon kartanon isäntä, paroni Rolf Standertskjöld-Nordenstam, josta myöhemmin tuli Kulosaaren viimeinen kunnanjohtaja, sekä toimitusjohtaja Toivo Voss-Schrader, maaherra Wilhelm Fagerlund ja Einar Wichmann.

[muokkaa] Arkkitehdistä

Hollantilaisentie ja Eliel Saarisen rivitalot

Lindgren oli osakkaana arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisessa vuosina 1897–1905 ja piti omaa toimistoaan vuosina 1908–1929. Vuonna 1902 hänestä tuli Taideteollisuuskeskuskoulun ensimmäinen taiteellinen johtaja. Alvar Aalto opiskeli Lindgrenin suojattina vuodesta 1916 ja työskenteli tuolloin hänen toimistossaan.

[muokkaa] Muut saman aikakauden rivitalot

Suomen tiettävästi toinen rivitalokokonaisuus valmistui Munkkiniemen Hollantilaisentielle, jonne Lindgrenin kumppani Eliel Saarinen piirsi kokonaisuuden joka valmistui vuonna 1920.