Retinoblastooma
Wikipedia
| Retinoblastooma (verkkokalvon varhaissolusyöpä) | |
|---|---|
| 5-vuotisennuste | > 95 % |
| Ensioireet | valkea heijaste mustuaisaukossa, karsastus |
| Tärkein hoitomuoto | laserhoito, sädehoito, solunsalpaajat, edenneissä tapauksissa silmän poisto |
| Uusia tapauksia Suomessa vuosittain | 3–5 |
| Alkuvaiheen tutkimuksia | Silmänpohjatutkimus |
| Tärkeimmät aiheuttajat / riskitekijät | Kasvurajoitegeenin virhe |
Retinoblastooma on silmän verkkokalvon syöpä. Siihen sairastuvat vain pienet lapset, yleensä alle kolmen vuoden iässä.
Retinoblastoomaa epäillään tavallisesti sen tyypillisten oireiden eli mustuaisessa näkyvän valkean heijasteen tai harvemmin karsastuksen perusteella. Retinoblastooma todetaan silmänpohjatutkimuksella.
Suurin osa potilaista paranee, koska tauti ei toteamisvaiheessa ole yleensä ehtinyt levitä silmän ulkopuolelle.[1]
Retinoblastooma on lasten yleisin silmäsyöpä. Heistä jopa yli 95 % paranee taudistaan.[2] Jos kasvain esiintyy vain yhdessä silmässä, se on useimmiten kasvanut suureksi ennen havaitsemista ja sokeutuneen silmän poistoleikkaus saattaa olla välttämätön. Jos kasvain esiintyy molemmissa silmissä, hoitona käytetään kasvaimen koosta riippuen mm. laserhoitoa, jäädytyshoitoa, sädehoitoa ja solunsalpaajahoitoa.
Hoitamaton retinoblastooma voi aiheuttaa sokeuden ja nykyisin lähinnä kehitysmaissa kuolemankin. Tauti on melko usein periytyvä, ja kymmenellä prosentilla todetuista potilaista on esiintynyt retinoblastoomaa jo aiemmin suvussa.[3]
Alla oleva sanakirja-artikkeli perustuu lopussa mainittuun yleisviitteeseen ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmätautien klinikan antamiin Suomea koskeviin tietoihin vuodelta 2007.[4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oireet ja löydökset
[muokkaa] Sairastumisikä
Retinoblastooma, verkkokalvon varhaissolusyöpä, on harvinainen silmän sisäinen pahanlaatuinen kasvain lapsuusiässä. Siihen sairastuu vuosittain Suomessa noin kolme lasta, yksi kahdeksaatoistatuhatta elävänä syntynyttä kohti. Syntyvyyteen suhteutettuna retinoblastooman ilmaantuvuus on kaikkialla maailmassa lähes yhtä suuri. Nimensä mukaisesti se on kehittyvän verkkokalvon kasvain, joka voi joskus olla olemassa jo syntyessä. Sairastuneista kolme neljäsosaa on alle kolmivuotiaita, ja viidennen ikävuoden jälkeen retinoblastooma ei juuri tavata.
[muokkaa] Ensioireet
Retinoblastooman tavallisin on leukokoria, jolla tarkoitetaan mustuaisaukossa näkyvää vaaleaa heijastetta. Se on helpompi huomata mustuaisen ollessa hämärässä suuri kuin kirkkaassa valaistuksessa, ja nykyisin se huomataan usein lapsesta otetuissa salamavalokuvissa, joissa mustuainen ei näykään oranssina vaan valkeana. Leukokoria on aina aihe kiireelliseen silmätautien erikoislääkärin tarkastukseen.
Toiseksi yleisin oire on karsastus, joka on aiheutuu näköakselille työntyvästä, tarkan näkemisen estävästä kasvaimesta. Suomessa retinoblastooma ei juuri koskaan enää aiheuta silmän kipeytymistä tai punoitusta, mutta kehitysmaissa silmän ulkopuolelle levinneet retinoblastoomatkaan eivät ole harvinaisia.
[muokkaa] Varmistavat löydökset
Retinoblastooma näkyy silmänpohjatutkimuksessa verkkokalvoon liittyvänä harmaanvalkeana pesäkkeenä tai pesäkkeinä. Pesäkkeet ovat eri kokoisia ja niissä on usein kirkkaita kalkkihituja. Pitemmälle ehtineelle retinoblastoomalle on tyypillistä kasvainsolujen muodostamien satelliittien kylvö silmän lasiaiseen. Verkkokalvon alle kasvavat retinoblastoomat voivat piiloutua verkkokalvon irtauman taakse. Kasvutavalla on merkitystä hoidon valinnassa.
Retinoblastooma rajoittuu varsin pitkään silmän sisälle. Se voi levitä näköhermoa myöten lukinkalvon alaiseen tilaan ja edelleen aivojen alueelle. Kasvainsolut saattavat levitä verenkierron mukana pääasiassa luustoon ja aivoihin. Tällöin kyseessä on yleensä joko suonikalvoon tai näköhermoon kasvanut retinoblastooma. Retinoblastoomasolut voivat joskus harvoin päästä kammioveden mukana laskimoverenkiertoon tai silmän ulkopuolelta kaulan imusolmukkeisiin.
[muokkaa] Periytyvyys ja genetiikka
Retinoblastooma jakautuu kliinisesti kahteen pääryhmään, periytymättömään, hajatapauksina esiintyvään muotoon, sekä periytyvään muotoon, joka saattaa esiintyä perheittäin. Useimmiten peritytyvä retyinoblastooma kuitenkin johtuu uudesta ituradan mutaatiosta ja on ensimmäinen tapaus perheessä. Molemmissa tapauksissa sen aiheuttaa verkkokalvon normaalille kehitykselle tarpeellisen ja siten retinoblastoomalta suojaavan vallitsevan geenin vaurio. Periytyvää retinoblastoomaa sairastavilla mahdollinen tautikirjo on huomattavasti itse silmäkasvainta laajempi.
[muokkaa] Periytymätön retinoblastooma
Runsas puolet retinoblastoomista aiheutuu kehittyvässä verkkokalvon solussa tapahtuneesta kahdesta peräkkäisestä mutaatiosta. Ensimmäinen inaktivoi yhden retinoblastoomageenin kopion. Jäljellä olevan kopion avulla verkkokalvon solut kasvavat ja erilaistuvat normaalisti. Jos toinenkin kopio inaktivoituu ennen solun lopullista erilaistumista, lapsi sairastuu retinoblastoomaan. Yleensä vain yksi solu ehtii läpikäydä molemmat mutaatiot. Lapsella todetaan yksi kasvainpesäke yhdessä silmässä, keskimäärin 2 vuoden iässä.
Kehittyvässä verkkokalvossa tapahtuneiden mutaatioiden vuoksi syntynyt retinoblastooma ei periydy seuraaville sukupolville, eikä siihen liity erityistä riskiä muihin kasvaimiin.
[muokkaa] Periytyvä retinoblastooma
Vajaat puolet retinoblastoomapotilaista on perinyt ensimmäisen mutaation vanhemmiltaan. Kaikki verkkokalvon solut ovat tällöin alttiita kehittämään retinoblastooman. Toinen mutaatio ehtii yleensä tapahtua molemmissa silmissä ja useassa kohdassa verkkokalvoa ennen sen solujen kypsymistä. Periytyvä retinoblastooma syntyytyypillisesti molempiin silmiin, ja yhdessä silmässä esiintyessään se aiheuttaa useampia kasvaimia.
Peiytyvä retinoblastooma todetaan aikaisemmin kuin periytymätön, tavallisesti alle yhden vuoden iässä. Periytyvää retinoblastoomaa sairastavalla on kaikissa soluissa yksi normaali ja yksi viallinen retinoblastoomageenin kopio. Kasvain näyttää periytyvän ikään kuin geenivirhe kulkisi suvussa autosomissa dominantisti. Todellisuudessa kyse on normaalin vallitsevan geenin viimeisenkin kopion inaktivoitumisesta, kun kasvain syntyy.
Suurin osa periytyvää retinoblastoomaa sairastavien lasten vanhemmista ei ole itse sairastanut retinoblastoomaa, vaan ensimmäinen mutaatio on tapahtunut yksittäisessä sukusolussa. Heidän myöhemmin syntyvillä lapsillaan ei ole erityistä riskiä saada retinoblastoomaa. Vain yhdessä kymmenesosassa tapauksista toinen vanhemmista on geenivirheen oireeton kantaja, jolloin puolet hänen lapsistaan perii poikkeavan geenin ja yleensä sairastuu retinoblastoomaan.
[muokkaa] Tautimuodot
[muokkaa] Yhden silmän kasvain
Yksittäiset kasvainpesäkkeet ovat ulkonäköltään samanlaisia retinoblastooman periytyvässä ja periytymättömässä muodossa. Jos tauti on vain potilaan toisessa silmässä, se on periytyvä aina, kun verkkokalvossa on vähintään kaksi kasvainpesäkettä. Jos pesäkkeitä on vain yksi ja lapsi on jo vähintään vuoden ikäinen, todennäköisyys puhuu periytymättömän retinoblastooman puolesta.
[muokkaa] Kahden silmän kasvain
Molemmissa silmissä esiintyvä retinoblastooma on aina periytyvä. Sitä sairastavilla lapsilla todetaan keskimäärin viisi kasvainpesäkettä, ja niitä voi taudin havaitsemisen jälkeen lisää.
[muokkaa] "Kolmen silmän" kasvain
Periytyvään retinoblastoomaan voi liittyä silmäkasvainta muistuttava aivokasvain, joka tavallisimmin syntyy käpylisäkkeeseen. Koska käpylisäke eräillä eläinlajeilla toimii valoa aistivana elimenä, tätä taudinkuvaa on ryhdytty kutsumaan trilateraaliseksi eli "kolmen silmän" retinoblastoomaksi. Osa näistä kallonsisäisistä retinoblastoomista sijaitsee käpylisäkkeestä erillään turkinsatulan seudussa. Näillä kasvaimilla on taipumus levitä aivo-selkäydinnesteen mukana muualle keskushermoston alueelle.
[muokkaa] Surkastunut kasvain
Retinoblastooma voi joskus tuhoutua itsestään ja jättää jälkeensä vain kalkkeutuneen haamun kasvaimesta. Kyseessä on harvinainen ilmiö, ja useimmat itsestään parantuneeksi luullut retinoblastoomat ovat retinosytoomia.
[muokkaa] Hyvänlaatuinen retinosytooma
Perinnöllistä retinoblastoomaa sairastavilla ja heidän lähisukulaisillaan on voi esiintyä seurannassa muuttumattomia oireettomia verkkokalvokasvaimia, jotka muistuttavat sädehoidolla parannettua retinoblastoomaa. Ne katsotaan retinoblatoomageenin virheen hyvänlaatuisiksi ilmenemismuodoiksi. Jälkimmäinen mutaatio on silloin tapahtunut lähes lopullisesti erilaistuneessa verkkokalvon solussa. Jos hyvänlaatuisuus on varmistettu kudostutkimuksella, kasvainta nimitetään retinosytoomaksi.
[muokkaa] 13q- kromosominpuutosoireyhtymä
Noin 1 %:lla periytyvää retinoblastoomaa sairastavista lapsista voidaan kromosomitutkimuksissa todeta poikkeava kromosomi 13. Retinoblastooman lisäksi tavataan hidastunutta henkistä ja liikunnallista kehitystä sekä kasvojen ja eri elinten rakenteellisia poikkeavuuksia, joiden syynä ovat retinoblastoomageenin läheisyydessä sijaitsevien geenien vauriot.
[muokkaa] Luusyöpä ja muut kasvaimet
Periytyvää tautimuotoa sairastavat ovat vaarassa sairastua myöhemmin muihin syöpäkasvaimiin. Tyypillisin sekundaarinen kasvain on useimmiten murrosiässä näille lapsille ilmaantuva osteosarkooma, luusyöpä, jonka suhteellinen riski periytyvää retinoblastoomaa sairastavilla on jopa 500 kertaa normaalia suurempi. Tavallista yleisempiä ovat myös muun muassa pehmytosasyövät ja ihomelanooma. Näiden kasvainten yleisyydestä on esitetty vaihtelevia arvioita; suurin osa ei sellaista saa.
[muokkaa] Toteaminen ja tutkimukset
Retinoblastooma todetaan huolellisen silmänpohjatutkimuksen perusteella. Kaikututkimuksella ja magneettikuvauksella suljetaan pois silmän ulkopuolella oleva kasvu. Niistä on myös apua, jos kasvain jää piiloon irronneen verkkokalvon taakse. Näytepalan ottaminen ei ole käytössä sen aiheuttaman leviämisvaaran vuoksi.
Keskosten verkkokalvosairairaus ja synnynnäiset kehityshäiriöt voidaan erottaa retinoblastoomasta yllä mainituilla tutkimuksilla. Coatsin tauti, jossa poikkeavat tihkuvat verisuonet voivat aiheuttaa kasvainta muistuttavia verkkokalvon alaisia vaaleita rasvakertymiä ja verkkokalvon irtauman, voi joskus herättää epäilyn retinoblastoomasta. Myös hyvänlaatuinen verkkokalvon tukisolukasvain, astrosytooma, voi joskus muistuttaa retinoblastoomaa.
Etäpesäkkeet ovat erittäin poikkeuksellisia kasvaimen toteamisen yhteydessä, joten rutiininomaisesta luuydinnäytteen otosta ja muista vastaavista tutkimuksista on luovuttu. Ne ovat aiheelliset, jos erityisesti epäillään levinnyttä tautia.
Kasvaimen mahdollisen periytyvyyden vuoksi vanhempien ja sisarusten silmänpohjat tutkitaan.
[muokkaa] Hoitovaihtoehdot
Retinoblastooman hoito on Suomessa keskitetty Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmätautien klinikkaan Meilahdessa.
Retinoblastooman hoidossa on pyrkimyksenä säilyttää käyttökelpoinen näkökyky, tuhota kasvain, estää sen leviäminen ja mahdollisuuksien mukaan välttää lisäämästä periytyvää tautimuotoa sairastavien riskiä saada muita pahanlaatuisia kasvaimia. Perinnöllisyysneuvonta on myös tärkeää. Geenitutkimukset, joilla virheellisen retinoblastoomageenin periytyminen voidaan osoittaa suoraan tai ennustaa kytkentäanalyysien perusteella, ovat avuksi perinnöllisyysneuvonnassa.
[muokkaa] Jäädytys ja laserhoito
Hyvin pienikokoiset, silmän takaosissa sijaitsevat kasvainpesäkkeet voidaan tuhota infrapunalaserilla kuumentamalla. Vastaavasti verkkokalvon etuosissa sijaitsevat pienet kasvaimet voidaan jäädyttää silmän kovakalvon läpi.
[muokkaa] Solunsalpaajat
Solunsalpaajia käytetään nykyisin yleisesti suurempien retinoblastoomien kutistamiseen ennen kuin ne tuhotaan lopullisesti laser-, jäädytys- tai sädehoidolla. Tätä hoitomuotoa käytetään pääasiassa, kun kyse on periytyvästä tautimuodosta. Periytymätöntä retinoblastoomaa sairastavan lapsen tauti on tavallisesti edennyt niin pitkälle ennen kuin se havaitaan, että silmän poisto on usein järkevämpi vaihtoehto kuin koko elimistöön vaikuttava solunsalpaajahoito.
[muokkaa] Levysädehoito
Jos kasvainpesäkkeet ovat pieniä, sijaitsevat lähellä toisiaan eikä niihin liity merkittävää kylvöä lasiaiseen, on mahdollista hoitaa silmä kiinnittämällä sen ulkopintaan kasvaimen kohdalle määräajaksi sädehoitolevy. Tällöin kasvaimeen voidaan antaa sädeannos ympäröivien kudosten kärsimättä paljoa. Käytössä on nykyisin beetasäteilyä tuottavia ruteniumlevyjä ja gammasäteilyä tuottavia jodilevyjä, jotka eivät vaikuta lainkaan silmäkuopan suuntaan. Tämä vähentää periytyvää retinoblastoomaa sairastavien riskiä saada myöhemmin sädehoitoalueen kasvaimia.
[muokkaa] Ulkoinen sädehoito
Mikäli potilaalla todetaan kasvainkylvöä lasiaiseen tai muut hoidot eivät ole olleet tehokkaita, on käytettävä perinteistä sädehoitolaitteella annettavaa ulkoista sädehoitoa. Se on tehokas hoitomuoto, mutta ympäröivien kudosten saama sädeannos altistaa etentkin periytyvää tautia sairastavia muille pahanlaatuisille kasvaimille. Lapsi joudutaan myös nukuttamaan jokaista hoitokertaa varten, joita on parikymmentä.
[muokkaa] Silmän poisto
Silmän poistaminen on edelleen järkevä hoitomuoto niissä tapauksissa, joissa käyttökelpoinen näkö silmästä on pysyvästi menetetty, etenkin jos kyse on periytymättömästä taudista jolloin toinen silmä ei ole vaarassa sairastua.
[muokkaa] Kallonsisäisen kasvaimen hoito
Kallonsisäistä käpylisäkkeen tai turkinsatulan seudun retinoblastooma on vaikea parantaa. Leikkaus ei yleensä auta. Yksittäistapauksissa voimakas solunsalpaajahoito mahdollisesti yhdistettynä luuytimensiirtoon, sädehoitoon tai molempiin saattaa sen parantaa.
[muokkaa] Ennuste
Nykyisin menetelmin hoidettujen retinoblastoomapotilaiden ennuste on erinomainen ja Suomessa kuolleisuus itse silmäkasvaimeen on alle 5 %. Yhden silmän tautia sairastavien toinen silmä on terve ja ennuste on myös näön suhteen erinomainen. Kahden silmän tautia sairastavien näön ennustetta huonontavat myöhemmät uudet kasvainpesäkkeet tai aikaisemmin hoidettujen pesäkkeen uusintakasvu. Molempien ilmaantumistodennäköisyys pienenee iän karttuessa.
Periytyvää retinoblastoomaa sairastavien ennustetta huonontavat käpylisäkken kasvaimet, osteosarkoomat ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, joille he geenivirheensä vuoksi ovat tavallista alttiimpia).
[muokkaa] Yleiset lähteet
- Kivelä, Tero: Retinoblastooma - monimuotoinen silmätauti. Duodecim, 1992, 108. vsk, nro 2, s. 138. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Suomi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.helsinki.fi/laak/silk/perus/
- ↑ http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,968,2446,4111,4113,7900
- ↑ http://www.retinoblastoma.net/whatisrb.html
- ↑ Prof. Tero Kivelä, HYKS Silmätautien klinikka, 18.11.2007.
