Käpyrauhanen

Wikipedia

Käpyrauhanen eli käpylisäke (lat. glandula pinealis, corpus pineale, epiphysis cerebri) on väliaivojen yläosassa, kolmannen aivokammion takaseinämässä sijaitseva pieni, n. 0,1-0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen mm. melatoniinia, joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen vuorokausirytmin. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen ja estää melatoniinin eritystä. Melatoniinihormonin määrä on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Käpyrauhasen muu hormonaalinen toiminta ihmisen fysiologiassa ei ole täysin selvillä.

Käpyrauhanen on aivojen ainoa osa, joka on täysikasvuisilla ihmisillä useimmiten normaalisti kalkkiutunut ja siten se erottuu tavallisessa röntgenkuvassa selvästi aivojen muista osista. Liiallinen kalkkiutuminen saattaa kuitenkin viitata esim. pinealoomaan eli kasvaimeen käpyrauhasessa.

Käpyrauhasen sijainti syvällä aivoissa on perinteisesti herättänyt paljon filosofista kiinnostusta, jonka kautta siihen on liitetty erilaisia myyttisiä, taikauskoisia ja metafyysisiä teorioita. Joidenkin uskomusten mukaan käpyrauhanen on surkastunut "kolmas silmä", joka liittyy paranormaaleihin psyykkisiin kykyihin kuten telepatiaan. Näiden uskomusten perusteena on käpyrauhasen synty alkion kehityksen aikana. Tällöin käpyrauhasessa tapahtuvan kuroutumisen on katsottu muistuttavan silmän syntyä. René Descartes kuvasi käpyrauhasta "sielun istuimeksi" uskoen, että sen roolin ihmisaivojen anatomiassa teki ainutlaatuiseksi se, että kyseinen aivojen osa ei ollut kopioitunut samankaltaisena sekä oikealle että vasemmalle puolelle. Käpyrauhaseen liittyy myös joogassa otsachakra.

Rick Strassman on esittänyt käpyrauhasen erittävän dimetyylitryptamiinia eli DMT:tä, joka on vahva hallusinogeeni.^[1] Sisäsyntyisenä tämän kemikaalin on arveltu vaikuttavan osallisena mm. unien näkemisessä sekä kuolemanrajakokemuksissa. Teoria ei ole kuitenkaan toistaiseksi saanut tieteellistä vahvistusta.^[2]

[muokkaa] Lähteet