Repola

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee paikkakuntaa Karjalan tasavallassa. Sanan muista merkityksistä katso Repola (täsmennyssivu).

Repola (ven. Реболы, Repoly) on seutukunta Aunuksessa, Mujejärven hallintopiirissä, Karjalan tasavallassa Venäjällä. Alue sijaitsee Suomen rajan tuntumassa noin 70 kilometriä Lieksasta koilliseen. Repolan seutukunnan pinta-ala oli 11 000 neliökilometriä ja väkiluku 2 400 (1918). Nykyisin asukkaita on 2 100 (1987), joista itäkarjalaisten osuus 62%.

[muokkaa] Historia

Repola kuuluu alueeseen, joka tuli 1800-luvulla tunnetuksi elinvoimaisesta runonlauluperinteestä. Elias Lönnrot kävi karjalaisten ja suomalaisten asumassa Repolassa runonkeruumatkoilla 1830-luvulla. Nykyään taito on lähes täysin kuollut.

Heimosotien aikana vuonna 1918 Repolan asukkaiden pitämä kokous päätti ilmoittaa sähkeitse Venäjän hallitukselle, että Repolan kunta katsoo tämän päätöksen ja itsemääräämisoikeuden perusteella irtaantuneensa Venäjästä ja liittyneensä Suomeen ja tämän jälkeen katkaisevansa kaiken yhteyden Venäjän kanssa 1. syyskuuta 1918 klo 24.00. Naapurikunta Porajärvi teki samoin seuraavana vuonna. Repola hyväksyttiin osaksi Suomea ja sinne saatiinkin suomalainen hallinto; mm. nimismiehenä toimi Bobi Sivén. Tarton rauhassa 1920 alueet kuitenkin luovutettiin Neuvosto-Venäjälle ja Suomi sai ikään kuin vastineeksi Petsamon.

1920-luvun alkupuolelta alkaen seuraavan n. 15 vuoden aikana aloitettiin järjestelmällinen kulakkiluokan hävittäminen. Repolassa toteutettiin maatilojen sekä teollisuuslaitosten kuten esimerkiksi sahojen kollektivisointi. Moni talonpoika ei olisi halunnut liittää tilaansa Repolan kolhoosiin, josta seurasi karkotuksia Siperiaan. Myös kaikki, joilla oli työttä saatuja tuloja, kuten vuokratuloja, katsottiin kulakeiksi ja joko ammuttiin tai karkotettiin. Sama koski niitä, joilla oli mitä tahansa pientäkin liiketoimintaa tai yhteyksiä Suomeen. Moni kuoli myös alueelle perustetuilla keskitysleireillä. Tuhannet lähtivät 1920-luvulla pakolaisena Suomeen Repolasta sekä muualta Itä-Karjalasta.

Syksyllä 1939 Neuvostoliitto tarjosi aluevaatimustensa vastineeksi Suomelle Repolasta ja Porajärveltä 5 525 neliökilometrin suuruista aluetta. Repola oli vielä suomalaisten miehittämä 1941–1944 jatkosodan aikana.

[muokkaa] Repolan kyliä (1929)

Aimolahti, Haukkasaari, Jänissalmi, Kapustavaara, Kiimasvaara, Kimovaara, Kipo, Kolvasjärvi, Korhu, Koroli, Koroppi, Lentiera, Leveäniemi, Lukkasenvaara, Luovutsaari, Lusma, Mokkila, Muujärvi, Omelia, Pieninkä, Pläkkäjä, Repola, Riikosenniemi, Roukkula, Saarenpää, Suoverkka, Struna, Suulaansaari, Suuriniemi, Tsolkka, Tunttula, Tuomas, Tuulivaara, Tuuseni, Viitaranta, Virta, Vuosniemi, Ylä-Kiimasvaara