Ramses II

Wikipedia

Ramses II hieroglyfein

syntymänimi

Ramses-meryamon Ra-jumalasta syntynyt Amonin rakastama

valtaistuinnimi

Usermaatra-setepenra Ra-jumalan oikeus on vahva Ra-jumalan valittu

Ramses II (joskus myös Ramesses, Ra-jumalasta syntynyt), lisänimeltään Meryamon (Amon-jumalan rakastama), valtaistuinnimeltään Usermaatra-setepenra (Ra-jumalan oikeus on vahva, Ra-jumalan valittu), oli Egyptiä 19. dynastian aikaan vuosina 1279 eaa.–1213 eaa. hallinnut faarao. Hänet tunnetaan myös Ramses Suurena.

Ramseksen isä oli hänen edeltäjänsä Seti I ja hänen äitinsä kuningatar Tuya. Hänellä oli kahdeksan päävaimoa:

• Nefertari (ensimmäinen ja Ramseksen lempivaimo, haudattu Kuningattarien laaksoon (QV66)
• Isetnofret
• Binth-Anath (Ramseksen ja Isetnofretin tytär)
• Meryamon (Ramseksen ja Nefertarin tytär)
• Nebettawy (Ramseksen tytär)
• Henutmira (Ramseksen nuorempi sisar)
• Maathorneferura (alun perin heettiläinen prinsessa)
• nimi ei tiedossa

Ramseksella oli yli sata lasta, joista monet ehtivät jo kuolla ennen Ramseksen pitkän hallituskauden loppua. Hänen 16. ensimmäistä poikaansa olivat:

• Amon-her-khepeshef (Nefertari)
• Ramses (Isetnofret)
• Pa-ra-her-wenemef (Nefertari)
• Khaemwase (Isetnofret)
• Montu-her-khepeshef
• Neben-kharru
• Meryamon
• Amun-emwia
• Seti
• Setepenra
• Meryra (Nefertari)
• Hor-her-wenemef
• Merenptah (Isetnofret, Ramseksen seuraaja)
• Amenhotep
• Itamun
• Meryatum (Nefertari)

Ramseksen hallituskausi oli poikkeuksellisen pitkä. Jo nuorella iällä hän oli isänsä Seti I:n mukana sotaretkillä ja Setin viimeisinä hallitusvuosina hän toimi myös kanssahallitsijana.^[1] Itsenäisesti hän hallitsi ainakin 66 vuotta. Hänen 13. poikansa Merenptah, josta tuli hänen seuraajansa oli noin 60-vuotias Ramseksen kuollessa.

Ramses on yksi tunnetuimmista faaraoista. Hän johti useita sotaretkiä valloittaakseen Syyriaa ja Palestiinaa. Kadeshin linnoituksen edessä hän johti Egyptiläiset heidän pahimpia vihollisiaan heettiläisiä vastaan. Ramses onnistui vaikeuksista huolimatta lyömään heettiläiset, jotka taistelun jälkeen antautuivat, ainakin nimelliseti, Egyptille. Myöhemmin hän onnistui neuvottelemaan pysyvän rauhan, joka vahvistettiin naittamalla Ramsekselle heettiläinen prinsessa. Kahdentenatoista hallitusvuotenaan hän kukisti lisäksi nubialaisten kapinan poikiensa Amon-her-khepeshefin ja Khaemwasen kanssa.

Sotaretkiensä lisäksi Ramses laajensi useita temppeleitä (mm. Karnak ja Luxor). Hän myös rakennutti itselleen omistetun temppelin Abu Simbeliin, sekä hautatemppelin Thebaan (Ramesseum) ja Abydokseen. Seti ja Ramses rakensivat Avarikseen (entiseen hyksojen pääkaupunkiin ja nykyiseen Qantiriin ) palatsin, jonka ympärille Ramses rakensi omalla hallituskaudellaan kaupungin nimeltä Pi-Ramses (Ramseksen kaupunki), josta tuli samalla myös maan hallinnollinen pääkaupunki.

Ramses II:n on usein arveltu olleen se Toisessa Mooseksen kirjassa mainittu faarao, joka piti israelilaisia orjuudessa, kunnes he poistuivat maasta Mooseksen johdolla. Faaraon nimeä ei Raamatussa kuitenkaan mainita, mutta hänen mainitaan rakennuttaneen muun muassa Ramses-nimisen kaupungin. Raamatussa kerrotun tapahtumasarjan ajankohta ja historiallinen todenperäisyyskin ovat kuitenkin jatkuvasti kiistanalaisia.

Ramses haudattiin muiden Uuden valtakunnan faaraoiden tapaan Kuninkaiden laaksoon (hauta KV7), yhteen suurimmista Kuninkaiden laakson haudoista. 21. dynastian aikaan papit avasivat Ramseksen haudan ja veivät muumion turvaan ryöstelijöiltä. He poistivat kaikki arvometallit muumion ympäriltä ja käärivät muumion uudestaan. Ramseksen muumio sijoitettiin kuningatar Inhapin hautaan Seti I:n ja Amenhotep I:n muumion kanssa. 72 tuntia myöhemmin kaikki haudassa olleet muumiot siirrettiin turvaan ylipappi Pinudjem II:n hautaan. Muumioita peittäneestä pellavakankaasta löytyi pappien kirjoittamia asiakirjoja, joissa kerrottiin muumioiden siirtelystä.

Edeltäjä: Seti I

Egyptin faarao 19. dynastia

Seuraaja: Merenptah

[muokkaa] Lähteet