Pukeutumiskielto

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa ei käsitellä neutraalista näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmia neutraaleiksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Pukeutumiskielto on lainsäädäntöön perustuva, usein uskontoon tai politiikkaan liittyvä kielto, jolla säädellään kansalaisten vapautta käyttää haluamiaan, esimerkiksi vakaumukseensa tai tiettyyn ryhmään kuulumiseen liittyviä ulkoisia tunnuksia.

Sisällysluettelo 1 Virkapukuun liittyviä pukeutumiskieltoja 2 Poliittiset pukeutumiskiellot 3 Uskonnollis-poliittiset pukeutumiskiellot 4 Katso myös 5 Aiheesta muualla 6 Lähdeviitteet 6.1 Ranska 6.2 Turkki 6.3 Yhdysvallat 7 Lähdeviitteet 8 Katso myös

[muokkaa] Virkapukuun liittyviä pukeutumiskieltoja

Tietynkaltainen pukeutuminen on liittynyt luokkayhteiskunnissa yhteiskunnalliseen arvoon. Joskus pukeutumisessa on kielletty tietynlaisten värien käyttö. Esimerkiksi Kiinan keisarikunnassa keltaisen värin käyttö oli varattu keisarille.

Asemaan liittyvä pukeutuminen on selkeintä nykyään virkapukuun liittyvissä kysymyksissä, joissa jotkin kankaat tai värisommitelmat voidaan varata ainoastaan virkakäyttöön, esimerkiksi Keniassa siviilejä on kielletty käyttämästä maastokuvioituja asusteita^[1].

Sotilaspuvusta tulee käyttäjänsä laillista asemaa osoittava virkapuku, kun siinä on asianmukainen kokardi, joka nykyään voi olla kankainen kokardin kuva.^lähde?

Suomessa sotilasunivormun käyttö asepalvelukseen liittymättömänä on ollut rajattu reservin upseereihin, reservin aliupseereihin ja miehistön osalta Mannerheim-ristin ritareihin sekä juhlatilaisuuksiin.

Suomalainen univormu mallia 1991 on vapaasti saatavissa, mutta malli 2005 on kaupallisesti patentoitu ja sen jakelu rajataan ainakin ensimmäisiksi vuosiksi puolustusvoimien palkattuun henkilökuntaan ja varusmiehiin sekä varusnaisiin, joten sitä ei voi kaupallisesti ostaa vapaasti eikä sitä saa kaupallisen suojauksen vuoksi kopioida^[2].

[muokkaa] Poliittiset pukeutumiskiellot

Turkin ensimmäinen presidentti Kemal Atatürk kielsi 30. elokuuta 1925 perinteisen fetsi -päähineen käytön feodalistisena. Kielto aiheutti useita mellakoita ja fetsien salakuljetusta, mutta 1930 -luvulla fetsi oli jo lähes kadonnut käytöstä Turkissa^[3].

1930-luvulla lähinnä äärioikeiston pelossa kiellettiin poliittista pukeutumista. Suomessa IKL:n, mutta myös kommunistien poliittista pukeutumista pyrittiin rajoittamaan puserolakina tunnetuksi tulleen lain myötä, koska oikeistolaiset olivat väkivalloin riisuneet kommunisteilta heidän puseroitaan, mistä oli seurannut levottomuuksia. Toisaalta oikeistoradikalismia pelännyt hallitus halusi vaikuttaa heikentävästi myös Isänmaallisen kansaliikkeen mahdollisuuksiin tehdä poliittista mainontaa pukeutumalla mustaan paitaan ja siniseen solmioon.^lähde?

Saksassa ja Itävallassa on kiellettyä käyttää kansallissosialistiseen Saksaan liittyviä asusteita julkisesti. Tällä pyritään vaikeuttamaan tunnuksia muuten käyttävien oikeistolaisten järjestäytymistä. Kieltoon liittyvät mm. hihanauhat ja muut tunnukset. Tämän vuoksi korvikkeena käytetään Weimarin Saksa edeltäneen Saksan keisarikunnan tunnuksia, joiden käyttö ei ole rangaistavaa.^lähde?

[muokkaa] Uskonnollis-poliittiset pukeutumiskiellot

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Tämä artikkeli tai sen osa saattaa sisältää uutta tutkimusta tai vahvistamattomia väitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lisätietoja saattaa olla keskustelusivulla.

Euroopan unionissa on valtioita, joille uskonto, lähinnä katolilainen korkeakirkollisuus kuin myös siirtolaisten islam on sisä- ja kulttuuripoliittinen ongelma.^{kenen mukaan?} Tämän vuoksi lähinnä vasemmiston, mutta myös liberaalien pyrkimykset rajoittaa uskonnon vaikutusta politiikkaan aiheuttavat lainsäädäntöä, jonka uskotaan ajoittain rajoittavan ihmisoikeuksia mm. uskonnonvapauden ja ilmaisuvapauden näkökulmasta.^lähde?

Ajankohtaiseksi aiheeksi on noussut islaminuskoisten lasten ja nuorten oikeus käyttää kouluissa huivia. Euroopan unonin jäseneksi pyrkivässä Turkissa, jossa armeija takaa vallankaappausuhan avulla maan maallisen perustuslain islamilaistamispyrkimyksiä vastaan on 1920-luvulta alkaen ollut pukeutumiskieltoja. Kielletty on ollut mm. miesten fetsi ja naisten hajabi. Turkissa näiden käyttö ei ole ollut kiellettyä pelkästään kouluissa, vaan myös yleensä julkisella paikalla.^lähde?

Turkin islamilainen hyvinvointipuolue on pyrkinyt väljentämään kieltoja sillä perusteella, että koska Turkki aikoo Euroopan unionin jäseneksi, on sen noudatettava tarkemmin myös ihmisoikeuksia. Tätä maallisen perustuslain kannattajat pitävät vääränä ihmisoikeuksien käyttönä, jolla vain helpotetaan islamilaisuuden tuomista politiikkaan.^lähde?

Ranskassa oikeusistuin totesi huivikiellon lailliseksi, kun taas Britanniassa kielto todettiin laittomaksi siksi, että se rajoittaa yksilön kansalaisvapauksia, joiden katsotaan kuuluvan perustuslaillisten oikeuksien piiriin. Britanniassa ei ole yhtenäistä perustuslakia, mutta kansalaisoikeuksien piiriin katsotaan luettelo kansalaisvapauksista, joihin ei saa puuttua. Niin Ranska kuin Britanniakin kuuluvat Euroopan neuvostoon, joka valvoo ihmisoikeussopimuksen toimeenpanoa.

Espanjassa, jonka väkiluku on 15 vuodessa EMU:n vuoksi halpakorkoisten lainojen aiheuttaman rakennuskorkeasuhdanteen ja kotimarkkinakorkeasuhdanteen vuoksi saanut neljä miljoonaa uutta asukasta, joista osa on islaminuskoisia Pohjois-Afrikasta, on asia sisäpoliittinen kysymys.^lähde? Sosialidemokraattinen hallitus periaatteessa ei edellytä, että kouluhallinnosta vastaavat alueviranomaiset kieltäisivät hajabit, kun taas kansallisen opposition ja jotkin alueoppositioiden edustajat vaativat myös islaminuskoisia siirtolaisia kunnioittamaan maallisia arvoja yhteisinä arvoina, mikä tarkoittaisi hajabin käytön kieltämistä.

[muokkaa] Katso myös

• Puserolaki

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Aamulehti: [1] Marokkolaistytön huivi kuumentaa tunteita Espanjassa, 7. lokakuuta 2007 14:35 UTC +3h

• The Peninsula: [2] Shaima Saidani

[muokkaa] Lähdeviitteet

1. ↑ Tips for Visitors to Kenya, luettu 9.10.2007.
2. ↑ Hämeen Sanomat: Varusvarastolta siirtyy tupaan muhkea säkillinen vaatetavaraa, luettu 13.10.2007.
3. ↑ Webster's Online Dictionary: Fez, luettu 7.10.2007.

[muokkaa] Ranska

Ranskassa Naziha-niminen englanninopettaja erosi työstään 2004 siksi, että muut opettajat suhtautuvat kielteisesti siihen, että hän vapaa-ajallaan käytti hajabia. Huivin käyttö liitettiin ranskalaistoimittajat siepanneiden islamilaisten ääriryhmien tukemiseen pukeutumisella.^[1]

Ranskassa valtion kouluissa on hajban käyttö kielletty.^[2]

[muokkaa] Turkki

Turkissa on kiellettyä huivin käyttäminen valtion laitoksissa, koska se viittaa islamilaiseen maailmankatsomukseen maassa, joka korostaa valtion uskonnottomuutta.

[muokkaa] Yhdysvallat

Yhdysvalloissa kaupallinen järjestelmä tuottaa muoti-ilmiöitä, joita yleensä uskonnollinen oikeisto vastustaa protestanttista moraalia horjuttavana. Tämän vuoksi on mahdollista, että liian paljastavasta pukeutumisesta saa lyhyen vankeustuomion. Pukeutumiskielto voi kohdistua myös muoti-ilmiöihin, esimerkiksi Yhdysvalloissa on vuonna 2007 useissa kaupungeissa kielletty säädyttömänä nuorison suosimien vyötärön alapuolella roikkuvien housujen käyttö. Delcambressa Louisianassa liian alhaalla roikkuvien housujen käytöstä saa 500 dollarin sakot tai jopa kuusi kuukautta vankeutta ^[3].

[muokkaa] Lähdeviitteet

1. ↑ Huivikielto toi uskonnolliset päähineet otsikoihin10.10.2004
2. ↑ Viittausvirhe: Invalid <ref> tag; no text was provided for refs named MTV3
3. ↑ Turun Sanomat: Lökäpöksy-kielto leviää Yhdysvalloissa, luettu 7.10.2007.

[muokkaa] Katso myös

• Puserolaki