Presbyteeri
Wikipedia
Presbyteeri (kreik. presbyteros) tarkoitti alun perin maallikkovanhinta, eli arvostettua maallikkoa, joka on kutsuttu vanhimmistoon johtamaan seurakuntaa. Tässä mielessä muun muassa helluntaiseurakuntaa tai reformoitua kirkkoa voidaan kutsua presbyteerisiksi, eli niitä johtavat maallikkovanhimmat.
[muokkaa] Alkuseurakunta
Alun perin, kristinuskon syntyessä, johdossa olivat apostolit, muun muassa Pietari. Käytännön avustamistyötä (muun muassa köyhien ja sairaiden avustaminen) varten syntyi diakonin virka. Kristinuskon levitessä seurakuntia johtivat kaitsijat eli paimenet (kreik. episkopus). He olivat siis apostolien tehtävän perillisiä ja heidän tehtävästään syntyi nykyinen piispan virka.
[muokkaa] Myöhemmät vaiheet
Presbyteerin virka kehittyi ajan kuluessa ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa papin viraksi.
Yhdysvalloissa kutsutaan reformoitua kirkkoa presbyteeriseksi kirkoksi. Anglikaaninen kirkko tunnetaan siellä nimellä episkopaalinen kirkko.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Ohjeita vanhimmille eli presbyteereille Uuden testamentin ensimmäisestä Timoteuksen kirjeestä (1.Tim.5:17-22)
- Seurakunnan johtajan (kaitsijan) ominaisuudet Uuden testamentin ensimmäisestä Timoteuksen kirjeestä (1.Tim.3:1-7)
- Seurakunnan palvelijoiden (diakonien) ominaisuudet Uuden testamentin ensimmäisestä Timoteuksen kirjeestä (1.Tim.3:8-13)