Pikaruoka

Wikipedia

Hampurilainen

Makkaraperunat

Pikaruoka on nopeasti valmistettua, usein tuotteistettua ravintoa.

Pizzojen, hampurilaisten ja muiden pikaruokien suosio on suuri. 1990-luvun puolivälissä pizza nousi kilpailemaan pihvin kanssa suosituimman ravintolaruoan tittelistä ja joka kymmenes ravintolakäynti suuntautui muutama vuosi sitten hampurilaispaikkoihin.

Tärkeä merkkipaalu pikaruoan suosion kasvuun oli Saint Louisin maailmannäyttely vuonna 1904.

Tunnettuja pikaruokaketjuja ovat Hesburger, McDonald's, Burger King, ScanBurger, Rolls ja Subway

[muokkaa] Pikaruoan terveellisyys

Pikaruoka ei välttämättä ole epäterveellistä. Jos hampurilaisateriaa täydennetään esimerkiksi salaatilla ja lasillisella maitoa, se vastaa normaalia ruokaa.

Keskimääräisessä pikaruoka-ateriassa on kuitenkin huomattavan suuri energiatiheys, puolitoista kertaa perinteisen brittiläisen ja kaksi ja puoli kertaa perinteisen amerikkalaisen aterian verran. Jos pikaruokia syö päivittäin, ruoasta kertyy helposti liikaa energiaa, rasvaa ja suolaa, vaikka annokset eivät olisi erityisen suuria.^[1]

Tutkimuksessa Helsingin yliopiston ravitsemustieteen osastolla vertailtiin pikaruoan ravintosisältöjä perinteiseen ruokaan ja todettiin, että suolaa hampurilaisateriassa oli kaksinkertaisesti ja energiaa peräti kolminkertaisesti voileipään verrattuna. Hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan määrä kokonaisenergian määrästä oli molemmissa yhtä suuri.

Pikaruokateollisuuden on väitetty olevan suurimpia syyllisiä esimerkiksi amerikkalaisten nuorten erittäin nopeasti yleistyneeseen ylipainoisuuteen. ^[2] Kiistanalaisten tutkimustulosten mukaan pikaruoan sokeriin ja rasvaan voi kehittyä huumeita vastaava riippuvuus. ^[3]

Pikaruoissa rasvan osuus energiasta on yleensä suositeltua suurempi ja hiilihydraattien osuus selvästi suosituksia niukempi. Kebabissa ja makkaraperunoissa rasvan osuus on jopa 60–70 prosenttia energiasta. Toisaalta on olemassa pikaruokia, joissa rasvan osuus on lähellä suosituksia, kuten esimerkiksi tavalliset hampurilaiset, salaattiannokset, kasvispizza ja eines lihapiirakat. Monien pikaruokien rasvan laatu ei vastaa suosituksia: niissä on liikaa kovaa rasvaa. Rasvan laatu voi olla suositusten mukainen esimerkiksi salaattiannoksessa, jossa on loraus öljypohjaista salaatinkastiketta.

Annoksen koko vaikuttaa huomattavasti saatuun energia- ja rasvamäärään. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa pikaruuan ravitsemukselliseen sisältöön. Kun pikaruoka-annoksen lisukkeeksi ottaa esimerkiksi vihersalaattia, rasvan osuus aterian energiamäärästä pienenee ja aterian ravintosisältö paranee.^lähde?

Pikaruokaa on kritisoitu myös runsaiden lisäainemäärien vuoksi. Yhdysvaltalainen ruoka-alan virasto ei edellytä yhtiöiden paljastavan lisäaineiden sisältöä niin kauan kuin kemikaalit luokitellaan yleisesti ottaen turvallisiksi kuluttajille. Myös bakteerit leviävät pikaruuassa. Erityisen voimakas bakteeri on eräs kolibakteeri, joka on viimeisten kymmenen vuoden aikana aiheuttanut puolen miljoonan amerikkalaisen sairastumisen ja satojen kohdalla johtanut kuolemaan.