Pihamaina
Wikipedia
| Pihamaina | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Acridotheres tristis (Linnaeus, 1766) |
||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Pihamaina Wikispeciesissä |
Pihamaina (Acridotheres tristis) on aasialainen varpuslintu, joka on suosittu häkkilintu ja voi oppia matkimaan ihmispuhetta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 23 senttimetriä, siipien kärkiväli 33–36,5 senttimetriä ja paino 100–130 grammaa. Pihamaina on hiukan kottaraista suurempi ja sillä on suuret keltaiset jalat, keltainen nokka ja laikku silmän alapuolella. Höyhenpuku on pääosin tumman ruskeanharmaa tai musta, alaperä, pyrstön kulmat ja laaja siipilaikku ovat valkoiset. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on aikuista himmeämmän värinen. Lajista tunnetaan useita alalajeja. Sekä aikuisella että nuorella linnulla on täydellinen sulkasato loppukesällä.[1]
[muokkaa] Esiintyminen
Pihamaina on yleinen jokapaikan lintu Keski- ja Etelä-Aasiassa. Erillisiä ihmisen siirtämiä populaatioita on Australian itä- ja etelärannikolla, Uudessaseelannissa, Madagaskarilla, Kaakkois-Afrikassa, Arabian niemimaalla, Mustanmeren rannikolla ja monessa muussa paikassa. Laji on yleinen häkkilintu.[1] Lajin elinalueen koko on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[2]
[muokkaa] Elinympäristö
Pesii mielellään vuoristoisilla seuduilla ihmisasutuksen tuntumassa. Seurallinen, liikkuu parvina seuraillen karjaa ja ruokaillen pelloilla ja kaatopaikoilla. Yöpyy suurina parvina ruoikoissa, sokeriruokoviljelmillä, suurissa puissa, rautatieasemilla, varastorakennuksissa ja muissa turvallisissa paikoissa.[1]
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on kolossa keskimäärin 7 metrin korkeudella, joko puunkolossa tai onkalossa, maakolossa, rakennuksessa, pöntössä, toisten lintulajien pesissä jne. Naaras munii 2–6, tavallisesti 4 tai 5 munaa. Muna painaa 7–8 grammaa. Molemmat emot hautovat, öisin vain naaras. Kuumimpaan aikaan iltapäivällä munia ei usein haudota lainkaan. Haudonta-aika on 13–18 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja kasvavat eri tahtiin. Ne oppivat lentämään 3–5 viikon ikäisinä. Nuorimmat poikaset lähtevät usein pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä. Vanhemmat huolehtivat poikueesta useita viikkoja. Sukukypsä 1-vuotiaana.[1]
[muokkaa] Ravinto
Kaikkiruokainen. Parvi seurailee laiduntavaa karjaa tai puimakoneita etsien liikeelle lähteneitä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Syö myös raatoja, jätteitä, siemeniä.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
- ↑ IUCN
