Phobos (avaruusluotain)
Wikipedia
Phobos-ohjelma oli viimeinen osin toteutunut osa Neuvostoliiton Mars-ohjelmaa. Siihen kuuluin kaksi Phobos-nimistä (venäjäksi Фобос) avaruusluotainta, jotka laukaistiin kesällä 1988 kohti Marsin Phobos-kuuta. Molemmat luotaimet kuljettivat myös Länsi-Euroopan avaruuslaitteita. Missio oli Suomen ensimmäinen kokemus avaruuslaitteista.
Phobos-mission tehtävänä oli suunnitella ja valmistaa kaksi Phobos-avaruusalusta ja suorittaa niiden avulla tieteellinen tutkimusohjelma, jonka tavoitteena oli kerätä uutta tietoa Mars-planeetasta ja sen kuista. Alukset oli nimetty Marsin suurimman kuun, Phobosin (eli Kauhu) mukaan.
Lento Marsiin kesti molempien alusten kohdalla 200 vuorokautta. Alusten piti toimia siirtolennon jälkeen 260 vuorokautta, mutta molemmat alukset menetettiin Marsin lähellä.
Phobos-avaruusalukset olivat identtisiä lentorangoltaan ja hyötykuormaltaan. Ne olivat 3-akselistabiloituja avaruusaluksia, jotka on kehitetty Lavotškinin Venera-nimisistä Venus-luotaimista. Kumpikin alus painoi 1850 kg, josta polttoainetta on 600 kg. Käytettävissä oleva sähköteho oli 750 W, josta 450 W oli hyötykuorman tarpeisiin. Avaruusaluksen rungon korkeus oli 3,8 m. Molemmat aurinkopaneelit avattuna aluksen kärkiväli oli 15 m.
[muokkaa] Lentojen kulku
- 7. heinäkuuta 1988 laukaistiin Phobos 1 Proton-kantoraketilla Baikonurin kosmodromilta. Yhteys siihen menetettiin 12. syyskuuta 1988. Neuvostoliitto oli siirtänyt lennonjohtokeskuksen Krimiltä Moskovan lähelle ja väitetään, että alukselle lähetettiin virheellisiä komentoja. Myös Auringon säteily on voinut aiheuttaa avaruusaluksen tietojenkäsittelyjärjestelmän kaatumisen.
- Phobos 2 laukaistiin 12. heinäkuuta 1988. Se saapui Marsin kiertoradalle 28. tammikuuta 1989. Se suoritti joitakin mittauksia ennen kuin luotain vaikeni 27. maaliskuuta 1989.
