Paulo Coelho

Wikipedia

Paulo Coelho

Syntynyt:	24. elokuuta 1947 (ikä 60) Rio de Janeiro
Sivusto:	paulocoelho.com

Paulo Coelho (s. 24. elokuuta 1947, Rio de Janeiro) on yksi Brasilian menestyneimmistä kirjailijoista. Hänen kirjojaan on myyty yli 65 miljoonaa kappaletta, mikä tekee hänestä portugalinkielisen kirjallisuuden myydyimmän kirjailijan, ohittaen jopa Jorge Amadon. Vuonna 2002 hänet valittiin arvostettuun Brasilian kirjallisuuden akatemiaan (Academia Brasileira de Letras).

Paulo Coelhon kirjoja on käännetty 56 kielelle ja myyty 150 maassa. Hänen ihailijoikseen ovat tunnustautuneet muun muassa Sharon Stone, Madonna, Russell Crowe ja Will Smith. Menestyksestä huolimatta kriitikot eivät ole Paulo Coelhon kirjallisuudesta yksimielisiä. Jotkut kriitikot pitävät Coelhon teoksia "vaikeaselkoisina itsehoitokirjoina". Kritiikkiä kohdistui myös Coelhon valintaan kirjallisuuden akatemiaan.

Sisällysluettelo 1 Elämä 1.1 Varhaiset vuodet 1.2 Nuoruus 1.3 Kirjailijanura 1.4 Coelho ja piratismi 2 Teokset 2.1 Luettelo teoksista 3 Tärkeimmät palkinnot ja tunnustukset 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämä

[muokkaa] Varhaiset vuodet

Paulo Coelho syntyi keskiluokkaiseen perheeseen. Hänen isänsä Pedro oli insinööri ja äitinsä Lygia kotiäiti. Seitsemänvuotiaana hän aloitti Pyhän Ignacion jesuiittakoulussa Rio de Janeirossa. Paulo ei voinut kuitenkaan sietää koulun uskonnollisuutta, ja inhosi rukoushetkiä ja messuja. Koulussa hän kuitenkin kiinnostui kirjoittamisesta. Hän voitti ensimmäisen kirjallisuuspalkintonsa koulun runokilpailussa. Hänen siskonsa Sonia on kertonut, että voitti esseepalkinnon palauttamalla Paulon roskakoriin hylkäämän esseen.

Paulon vanhemmilla oli kuitenkin muita suunnitelmia tämän uraa varten. He halusivat Paulon seuraavan isänsä jalanjälkiä insinööriksi, ja yrittivät tukahduttaa kiinnostuksen kirjallisuuteen. Vanhempien järkähtämättömyys ja Paulon löytämä Henry Millerin Tropic of Cancer sai Paulon kapinoimaan vanhempiaan vastaan ja uhmaamaan perheensä sääntöjä. Isä Pedro piti tätä merkkinä mielisairaudesta ja olikin lähettänyt 17-vuotiaan Paulon jo kahdesti terapiaan psykiatriseen sairaalaan.

Pian tämän jälkeen Paulo liittyi teatteriryhmään ja alkoi toimia journalistina. Siihen aikaan keskiluokka piti teatteria epämoraalin kehtona, ja Paulon säikähtäneet vanhemmat lupasivat olla rajoittamatta enää Paulon suunnitelmia jos hän lopettaisi teatterin. He lähettivät Paulon vielä kolmannen kerran sairaalaan, josta päästyään Paulo oli kuitenkin yhä enemmän omaan maailmaansa sulkeutunut. Epätoivoiset vanhemmat pyysivät toisen lääkärin neuvoa, joka totesi ettei Paulo ollut mielisairas, ja että tämän tulisi vain oppia selvitymään elämässään. Paljon myöhemmin Paulo kirjoitti kokemuksistaan kirjan Veronika päättää kuolla.

[muokkaa] Nuoruus

Näiden tapahtumien jälkeen Paulo jatkoi opintoja, jotka vanhemmat olivat hänelle suunnitelleet. Opinnot jäivät kuitenkin pian kesken, kun Paulo palasi takaisin teatteriin. 1960-luvun hippiliike oli vallannut Brasiliankin, ja Paulokin kasvatti pitkät hiukset ja * (englanniksi) [alkoi käyttää huumeita. Intohimo kirjoittamista kohtaan sai Paulon perustamaan aikakauslehden, josta ilmestyi kuitenkin vain kaksi numeroa.

Suunnilleen niihin aikoihin muusikko ja säveltävä Raul Seixas pyysi Pauloa sanoittamaan laulujaan. Heidän toinen levynsä oli valtava menestys ja sitä myytiin yli puoli miljoonaa. Yhteistyötä jatkui vuoteen 1976 asti, minä aikana Paulo kirjoitti yli kuusikymmentä laulua. Paulon sanoituksilla ja Raulin sävellyksillä oli suuri vaikutus Brasililaiseen rockmusiikkiin.

1973 Paulo ja Raul liittyivät Vaihtoehtoiseen yhdistykseen, joka vastusti kapitalismia, puolusti yksilön oikeuksia ja harjoitti mustaa magiaa. Näistä kokemuksistaan Paulo kirjoitti myöhemmin kirjassaan Valkyries. Samaan aikaan he alkoivat julkaista "Kring-ha":ta, sarjakuvastrippien sarjaa. Silloinen Brasilian diktaattorihallinto piti sarjakuvia vallankumouksellisina, joten Paulo ja Raul vangittiin. Raul vapautettiin pian, mutta Pauloa ei, sillä uskottiin sarjakuvan olleen hänen ideansa. Muutama päivä vapautumisensa jälkeen Paulo korjattiin kadulta talteen ja vietiin armeijan tiloihin kidutettavaksi. Myöhemmin hän kertoi välttyneensä kuolemalta vain siksi, että oli kertonut olevansa hullu ja olleensa jo kolmesti mielisairaalassa. Paulo alkoi pahoinpidellä itseään ja pian kidutus lopetettiin ja hänet päästettiin vapaaksi.

Nämä kokemukset vaikuttivat Pauloon syvästi, ja hän päätti alkaa elää tavallista elämää. Paulo hankki työn Polygramilta ja tutustui tulevaan vaimoonsa. Vuonna 1977 he muuttivat Lontooseen ja Paulo alkoi jälleen kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan menestynyt ja jo seuraavana vuonna he palasivat Brasiliaan. Paulo palasi kolmeksi kuukaudeksi töihin, mutta lopetti sitten työt ja erosi vaimostaan.

[muokkaa] Kirjailijanura

Vuonna 1979 Coelho tapasi Christina Oitician, jonka kanssa avioitui myöhemmin. Pariskunta matkaili yhdessä Euroopassa. Saksassa he kävivät Dachaun keskitysleirillä, jossa Paulo näki ilmestyksessä miehen. Kaksi kuukautta myöhemmin Paulo näki saman miehen amsterdamilaisessa kahvilassa. Tämä mies, jonka identiteettiä Paulo ei ole koskaan paljastanut, ehdotti Paulolle kääntymistä uudelleen katoliseen uskontoon, unohtamaan okkultismin ja lähtemään vaellukselle kohti Santiago de Compostelaa, keskiaikaisten pyhiinvaeltajien reittiä pitkin. Ensimmäisen kirjansa, The Pilgrimage, hän kirjoitti pyhiinvaelluksellaan saaneiden kokemustensa pohjalta vuonna 1987. Suomeksi sen on määrä ilmestyä syyskuussa 2006.

Vuotta myöhemmin hän kirjoitti toisen, hyvin erilaisen kirjan: Alkemistin. Ensimmäinen painos myi huonosti, eikä siitä tehty uusintapainosta. Paulo ei kuitenkaan luovuttanut, ja sai sopimuksen paremman julkaisijan kanssa. Brida (1990) sai niin paljon huomiota, että aiempienkin kirjojen myynti nousi listoille. Alkemistia myytiin enemmän kuin mitään muuta kirjaa koko Brasilian historiassa ja se pääsi jopa Guinnessin ennätysten kirjaan.

Vuonna 1993 HarperCollins julkaisi 50 000 kappaleen painoksen Alkemistista, mikä oli suurin aloituspainos brasilialaisesta kirjasta Yhdysvalloissa. Alkemistin menestys USA:ssa kiihdytti levitystä muihin maihin. Samana vuonna Warner Brothers hankki myös oikeudet elokuvaan.

Tämän jälkeen menestys seurasi lähes jokaista Paulon kirjoittamaa kirjaa. Käännöksiä tehtiin useille kielille ja Paulo voitti monia kansainvälisiä palkintoja.

Vuonna 1998 Paulo alkoi kirjoittaa viikoittaista kolumnia brasilialaiseen "O Globo" -sanomalehteen. Kolumni sai niin suuren suosion, että sitä alettiin kääntää myös ulkomaisiin sanomalehtiin. Paulon kolumnia on julkaistu ainakin seuraavissa sanomalehdissä: "Corriere della Sera" (Italia), "El Semanal" (Espanja), "Ta Nea" (Kreikka), "TV Hören + Sehen" ja "Welt am Sonntag" (Saksa), "Anna" (Viro), "Zwierciadlo" (Puola), "El Universo" (Ecuador), "El Nacional" (Venezuela), "El Espectador" (Kolumbia) ja "The China Times Daily" (Taiwan).

[muokkaa] Coelho ja piratismi

Coelho kannustaa kirjojensa piraattiversioiden jakamiseen ja ylläpitää blogia jossa on linkkejä eri laittomiin versioihin hänen teoksistaan. Coelhon kustantajat ja kääntäjät eivät ole antaneet lupaa ilmaiseen verkkolevitykseen, vaikka Coelhon mukaan piraattiversiot ovat nostaneet kirjojen myyntiä.

[muokkaa] Teokset

Paulo Coelhon teoksia on julkaistu 18, joista 15 on romaaneja. Suosituimmat kirjat on käännetty myös suomeksi. Teokset ovat vaikuttaneet suuresti ympäristöönsä. Esimerkiksi Veronika päättää kuolla -kirjan aihepiirit herättivät valtavasti keskustelua Brasiliassa. Julkaisua seuraavana vuonna senaattori Eduardo Suplicy luki kohtauksia kirjasta ja onnistui saamaan Brasilian kongressissa yli kymmenen vuotta pyörineen mielivaltaisten sairaalahoitojaksojen kieltämistä koskevan lakiehdotuksen hyväksyttyä.

[muokkaa] Luettelo teoksista

• Arquivos do Inferno (1982)
• Pyhiinvaellus O diário de um mago (1987)
• Alkemisti/Santiagon unelmat (O Alquimista 1988)
• Brida (1990)
• O Dom Supremo (1991)
• As Valkírias (1992)
• Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin (Na margem do rio Piedra eu sentei e chorei 1994)
• Maktub (1994), kokoelma Folha de São Paulo:ssa julkaistuista parhaista kolumneista
• Frases (1995), tekstikokoelma
• O Monte Cinco (1996)
• Valon soturin käsikirja (O manual do guerreiro da luz 1997)
• Veronika päättää kuolla (Veronika decide morrer 1998)
• Palavras essenciais (1999)
• Paholainen ja neiti Prym (O demônio e a Srta. Prym 2000)
• Histórias para pais, filhos e netos (2001), kokoelma perinteisiä kertomuksia
• Yksitoista minuuttia (Onze Minutos 2003)
• O Gênio e as Rosas (2004)
• Zahir (O Zahir 2005)
• Portobellon noita (A bruxa de Portobello 2006)

[muokkaa] Tärkeimmät palkinnot ja tunnustukset

• Grand Prix Litteraire Elle (Ranska, 1995)
• Knight of Arts and Letters (Ranska, 1996)
• Flaiano International Award (Italia, 1996)
• Super Grinzane Cavour Book Award (Italia, 1996)
• Golden Book (Iugoslávia 1995, 1996, 1997, 1998)
• Finalist for the "International IMPAC Literary Award (Irlanti, 1997)
• Comendador da Ordem do Rio Branco (Brasilia, 1998)
• Crystal Award World Economic Forum (1999)
• Golden Medal of Galicia (Espanja, 1999)
• Chevalier de L'Ordre National de la Legion d'Honneur (Ranska, 2000)
• Crystal Mirror Award (Puola, 2000)
• Kirjallisuuden palkinto (Italia, 2001)
• Bambi - vuoden kulttuurihenkilö (Saksa, 2001)
• YK:n rauhanlähettiläs (2007)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Paulo Coelhon viralliset sivut (englanniksi)
• Paulo Coelhon virallinen blogi (englanniksi)
• Timo Hämäläinen: Paulo Coelhon kirjoja myydään kymmeniä miljoonia. Helsingin sanomat 16.11.2002.
• Paulo Coelho vie lukijansa peruskysymysten äärelle. Turun sanomat 17.11.2002. (STT)
• Artikkeli Coelhon omien kirjojen piratismista (englanniksi)
• Coelhon perustama blogi, jossa linkkejä hänen vertaisverkossa saatavilla oleviin kirjoihin (englanniksi)
• Coelho kertoo piraattilevityskokemuksistaan (englanniksi)