Paratiisilinnut
Wikipedia
| Paratiisilinnut | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||
| Prinsessaparatiisilintu (Paradisaea minor) | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Suvut | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
 Paratiisilinnut Wikispeciesissä |
Paratiisilinnut (Paradisaeidae) on varpuslintujen lahkoon kuuluva lintuheimo, johon kuuluu yli neljäkymmentä koristeellista Oseaniassa esiintyvää lajia. Valtaosa lajeista esiintyy Uudessa Guineassa, jolle on kotoperäisiä 36 lajia. Papua-Uuden-Guinean lipussa esiintyy heimon tyyppilaji isoparatiisilintu (Paradisaea apoda). Muutamia lajeja esiintyy lisäksi Molukeilla ja Pohjois-Australiassa. Eräät tutkijat lukevat heimon varislintuihin; lisäksi lavastajat (Ptilonorhynchidae) ovat läheistä sukua paratiisilinnuille.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Paratiisilinnut ovat tavallisesti variksen kokoisia tai hieman sitä pienempiä, mikäli mukaan ei lasketa eräiden lajien pitkiä pyrstösulkia, jotka saavuttavat jopa metrin pituuden. Niiden nokka on tukeva ja jalat vankat. Huolimatta koristeellisesta ulkonäöstään paratiisilinnut ovat varsin alkeellinen lintuheimo.
Useimpien paratiisilintulajien koirailla on silmiinpistävän koristeellinen höyhenpeite. Sulat voivat olla loistavan värikkäitä tai pyrstösulat monta kertaa itse lintua pidempiä. Rubiini- eli pampulajousipyrstökoiraan (Cicinnurus regius) höyhenpuku on lähes kauttaaltaan kirkkaanpunainen ja sen kahden ohuen, nauhamaisen pyrstösulan päässä on vihreä pallo. Mustanvihreän nauhaparatiisiharakan (Astrapia mayeri) pyrstösulat ovat noin metrin mittaiset itse linnun pituuden ollessa noin 25 senttimetriä. Viiriparatiisilinnulla (Pteridophora alberti) puolestaan lähtee pään kummaltakin sivulta 2–3 kertaa lintua pidempi ruoti, jossa on sarja sarveislevyjä. Höyhenpeitteeltään erityisen värikkäitä ja koreita ovat suvun Paradisaea koiraat, kuten komea isoparatiisilintu vaaleanruskeine linnun siipiä suurempine kylkitöyhtöineen.
Ulkonäkönsä ohella paratiisilinnut ovat myös tunnettuja näyttävistä soidintansseistaan. Ne muodostavat usein ryhmiä, joissa koiraat esittelevät kilvan avujaan naaraille. Linnut käyttävät pitkiä koristehöyheniään tai värikkäitä töyhtöjään tähän tarkoitukseen. Naaraat ovat usein koiraita huomattavasti vaatimattomamman näköisiä. Lisäksi yksiavioisten paratiisilintulajien höyhenpeite on moniavioisia hillitympi. Sorsien ja kolibrien ohella paratiisilinnuilla esiintyy linnuista eniten risteymiä, mikä on seurausta ryhmäsoidinmenoista.
[muokkaa] Uhat
Uuden-Guinean alkuperäiskansat ovat käyttäneet mahdollisesti jo tuhansia vuosia paratiisilintujen näyttäviä sulkia omissa rituaaleissaan. Eräiden useimmin metsästettyjen lajien on havaittu aloittavan soidinmenot jo ennen kuin niihin tarkoitetut sulat ovat alkaneet kasvaa, mikä saattaa olla seurausta lajien sopeutumisesta metsästykseen. Eurooppalaiset puolestaan alkoivat viedä 1800-luvulla suuria määriä nahkoja ja sulkia kotiseuduilleen, jossa niistä oli tullut suosittu koriste naistenhatuissa. Lintujen metsästäminen oli kiivaimmillaan 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, kunnes niiden vienti kiellettiin 1920-luvulla.
Nykyään Papua-Uuden-Guinean hallitus on kieltänyt paikallisten paratiisilintujen nahkojen tai höyhenien hallussapidon muilta kuin maan kansalaisilta. Ainoastaan alkuperäiskansoilla on rajoitettu oikeus lintujen metsästämiseen. Vain kolmea lajia pidetään tällä hetkellä uhanalaisena tai erittäin uhanalaisena, mutta uutena uhkana on elinympäristöjen häviäminen metsähakkuiden seurauksena.
[muokkaa] Suvut ja lajit
- Suku paratiisiharakat (Astrapia)
- arfakinparatiisiharakka (Astrapia nigra)
- nauhaparatiisiharakka (Astrapia mayeri)
- huoninparatiisiharakka (Astrapia rothschildi)
- smaragdiparatiisiharakka (Astrapia splendidissima)
- viuhkaparatiisiharakka (Astrapia stephaniae)
- Suku Lycocorax
- paratiisivaris (Lycocorax pyrrhopterus)
- Suku manukit ((Manucodia))
- viheltäjämanukki (Manucodia ater)
- viikunamanukki (Manucodia chalybatus)
- keisarimanukki (Manucodia comrii)
- lyhytpyrstömanukki (Manucodia jobiensis)
- hapsumanukki (Manucodia keraudrenii/Phonygammus keraudrenii)
- Suku helttaotsat (Paradigalla)
- helttaotsa (Paradigalla carunculata)
- töpöhelttaotsa (Paradigalla brevicauda)
- Suku liputtajat (Parotia)
- kuningatarliputtaja (Parotia carolae)
- idäntöpöliputtaja (Parotia helenae)
- töpöliputtaja (Parotia lawesii)
- arfakinliputtaja (Parotia sefilata)
- kuningasliputtaja (Parotia wahnesi)
- Suku Pteridophora
- viiriparatiisilintu (Pteridophora alberti)
- Suku Lophorina
- rusettiparatiisilintu (Lophorina superba)
- Suku viuhkasiivet (Ptiloris)
- papuanviuhkasiipi (Ptiloris intercedens)
- hapsuviuhkasiipi (Ptiloris magnificus)
- paratiisiviuhkasiipi (Ptiloris paradiseus)
- samettiviuhkasiipi (Ptiloris victoriae)
- Suku sirppinokat (Epimachus)
- samettisirppinokka (Epimachus fastuosus)
- ruskosirppinokka (Epimachus meyeri)
- Suku käyränokat (Drepanornis)
- käyränokka (Drepanornis albertisi/Epimachus albertisi)
- kirjokäyränokka (Drepanornis bruijnii/Epimachus bruijnii)
- Suku jousipyrstöt (Diphyllodes)
- kultajousipyrstö (Diphyllodes magnificus/Cicinnurus magnificus)
- kaljujousipyrstö (Diphyllodes respublica/Cicinnurus respublica)
- Suku Cicinnurus
- rubiinijousipyrstö (Cicinnurus regius)
- Suku Semioptera
- molukkienparatiisilintu (Semioptera wallacii)
- Suku Seleucidis
- jouhiparatiisilintu (Seleucidis melanoleucus)
- Suku paratiisilinnut (Paradisaea)
- isoparatiisilintu (Paradisaea apoda)
- kuningasparatiisilintu (Paradisaea raggiana)
- prinsessaparatiisilintu (Paradisaea minor)
- kuningatarparatiisilintu (Paradisaea decora)
- prinssiparatiisilintu (Paradisaea rubra)
- keisariparatiisilintu (Paradisaea guilielmi)
- siniparatiisilintu (Paradisaea rudolphi)
