Pakrin saaret

Wikipedia

Pakrin saaret ovat saariryhmä Paldiskin edustalla Viron rannikolla. Saariryhmään kuuluvat Suur-Pakri (ruots. Stora Rågö) ja Väike-Pakri (ruots. Lilla Rågö).

[muokkaa] Maantiede

Saaret ovat suunnilleen yhtä suuria, noin 4 km pitkiä (pohjois-etelä -suunnassa) ja 2 km leveitä. Ne erottaa toisistaan n. 2 km leveä salmi, jossa on pienempiä luotoja ja kareja. Neuvostosotilaiden rakentama silta salmen yli ei nykyään enää ole ajokunnossa.

Väike-Pakri on saarista lähempänä mannerta, noin 3 km:n päässä. Pohjoisosistaan saaret ovat karuja ja kallioisia, ja harvat pensaikot ovat ainoaa kasvillisuutta. Erityisesti Väike-Pakrin pohjoislaidalla on jyrkkiä kallioita, joista on 3-6 metrin pudotus mereen.

Nimestä huolimatta Väike-Pakri eli Pikku-Pakri on suurempi kuin Suur-Pakri, joka on sijainnistaan johtuen kulunut vuosien saatossa enemmän.

[muokkaa] Historia

Suur-Pakrin ostivat 1345 34 hopeamarkalla ikuiseen omistukseensa viisi ruotsalaista maanviljelijää nimeltään Hinrich Bodolphe, Håkan Christians, Simon Clements, Harald Rodeger sekä Peter Röver. Myyjänä oli Paadisten luostarin apotti Nicolaus, jonka luostari oli poltettu maan tasalle kaksi vuotta aiemmin ja joka tarvitsi kipeästi käteistä rahaa. Vironruotsalaisten niin ikään asuttamaa Väike-Pakria ei Paadisten luostari myynyt, vaan sen osti vasta 1628 kreivi Thomas von Ramm, silloinen Riian pormestari. Kustaa II Aadolf oli aiemmin läänittänyt hänelle Suur-Pakrin.

Vironruotsalaiset asuttivat Pakrin saaria miltei 600 vuotta siihen asti kun saaret evakuoitiin neuvostojoukkojen miehittäessä ne. Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan saarilla asui 354 asukasta, joista 13 virolaista.

Saaret toimivat neuvostoaikaan tykistömaaleina. Väike-Pakrilla ei tästä syystä ole räjähtämättömien ammusten johdosta ollut pysyvää asutusta, mutta vuodesta 2000 lähtien saari on jälleen ollut asuttu.