Pahuus

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee moraalista termiä. Pahuus on myös elokuva.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Pahuus on moraalinen käsite, joka tarkoittaa yleisesti kaikkea sitä, minkä ihminen mieltää vääräksi. Pahuuden vastakohtana pidetään hyvyyttä.

Useimmissa kulttuureissa pahuutta käytetään kuvaamaan tekoja, joiden ajatellaan aiheuttavan kärsimystä ja kuolemaa joko suoraan tai välillisesti. Pahuuden käsitteen merkitys konkreettisina tekoina vaihtelee kuitenkin suuresti kulttuurista toiseen. "Hyvä vastaan paha" -dualismi ilmenee tavalla tai toisella useimmissa kulttuureissa. Se kuvaa tiettyä ihmisen käyttäytymisen moraalista hierarkiaa, jonka ääripäitä hyvä ja paha ovat.

Pahuus voidaan ymmärtää joko subjektiivisena asiana (katso moraalinen relativismi) tai sitten sen voidaan väittää olevan jotain objektiivisesti olevaa (katso eettinen objektivismi). Joskus hyvyys ja pahuus nähdään toistensa olemassaolon edellytyksinä.

Pahuutta pidetään yleensä puhtaasti inhimillisenä piirteenä, sillä eläimillä ei ole voitu osoittaa taipumuksia pahuuteen. Vaikka näennäisesti eläimet saattavat käyttäytyä moraalisesti ajatellen tavalla, jota ihmiset kutsuvat pahaksi, niin kyse on kuitenkin vaistojen sanelemasta käytöksestä vailla inhimillisiä määritteitä. Joskus on käytetty nimitystä "koiramoraali" sellaisesta moraalista, jossa ollaan niin kauan kilttejä, kun isäntä (tai muu tarkkailija) on paikalla.

Aasiassa käytetään yinyang-käsitettä kuvaamaan kahden vastavoiman, negatiivisen ja positiivisen poolin (kuten aine/yin ja energia/yang) vuorovaikutusta ikuisena piirileikkinä. Kristillinen ajattelutapa on aiheuttanut sen, että länsimaissa yinyang-käsitteeseen usein liitetään virheellisesti moraaliset arvot "hyvä" ja "paha".

Philip Zimbardo arvioi kirjassaan The Lucifer Effect, että tavalliset ihmiset todellakin kykenevät joissain tilanteissa tekemään toisille käsittämättömän julmia tekoja. Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Zimbardo viittaa suureen määrään käyttäytymistieteellistä koemateriaalia, joka osoittaa ihmisten voivan hämmästyttävän helposti jättää tekemättä sen mikä on oikein, jos tilanne ei näytä otolliselta. Sosiaalisen paineen alla he saattavat muuttaa vaikkapa selvää näköhavaintoa vääräksi tai pystyvät tuottamaan vaarallista kipua tuntemattomalle.^[1]

[muokkaa] Lähteet

↑ Pahuuden ytimessä. Kirkko&kaupunki, 2007, nro 38, s. 12.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Glover, Jonathan: Ihmisyys: 1900-luvun moraalihistoria. (Humanity: A moral history of the twentieth century, 1999.) Suomennos: Petri Stenman. Pystykorvakirja. 4. painos 2007. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2003. ISBN 952-471-020-X.