Opportunity

Wikipedia

Opportunity NASAn puhdastilassa.

Opportunity eli "Mahdollisuus" (virallinen lyhenne on MER-B) oli toinen NASAn kahdesta luotaimesta sen Mars Exploration Rover Missionissa. Opportunity laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle 24. tammikuuta 2004 kello 21:05 PST (25. tammikuuta 05:05 UTC). Opportunityn kaksonen Spirit laskeutui Marsin pinnalle kolme viikkoa aiemmin 3. tammikuuta.

[muokkaa] Opportunityn matkan vaiheet

Opportunity laskeutui Meridiani Planum-tasangolle 25. tammikuuta 2004. Laskeutuminen onnistui, kuten pari viikkoa aikaisemmin laskeutuneen Spiritin laskeutuminen. Heti ensimmäiset kuvat olivat mullistavia. Aikaisemmin laskeutuneet luotaimet olivat kuvanneet kivistä pintaa, mutta nyt kuvissa näkyi sileä tummahiekkainen maaperä, joista puuttuivat kivet kokonaan. Toinen historiallinen seikka oli se, että kuvissa näkyi marsilaista kallioperää. tämä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat pystyivät katsomaan tarkemmin Marsin historiaan, koska peruskallio on hyvn vanhaa ja pysyvää.

Opportunityn havaittiin laskeutuneen pieneen kraatteriin, joka oli n. 20 m halkaisijaltaan. Kraatteri nimettiin myöhemmin Eagle-kraatteriksi.

Mönkijän liikkeelle lähtö sujui nopeammin kuin sisarluotaimensa ja mönkijä ajettiin saman tien lähimmälle peruskalliolle. Jonkin aikaa kallioita tutkittaessa saatiin varmimmat merkit siitä, että Meridiani Planum-tasanko on ollut joskus suolaisen meren peittämä.

Opportunity vietti kauan aikaa kraatterissaan, kunnes se aettiin ympäröivälle tasangolle. Ensimmäinen yritys epäonnistui, kun mönkijän renkaat sutivat hiekkaa. Lopulta onnistuttiin ja paljastui, että tasanko oli ennennäkemättömän tasainen ja kivetön. Lähellä n. 700m päässä sijaitsi suurempi kraatteri Endurance-kraatteri, jonka halkaisija oli n. 130 m. Myös laskeutujan yläosa ja laskuvarjo näkyivät kuvissa

Ennen sitä mönkijä tutki Bounce-kiveä, joka sattumalta alueen suunnilleen ainoana kivenä oli jäänyt Opportunityn alle, kun se pomppi heti laskeutumisen jälkeen kaasutyynyjen varassa.

Ohitettuaan Fram-kraatterin, mönkijä saapui viimein Endurancelle ja se ajettiin riskeistä huolimatta sisään. Sisällä Opportunity tutki eri ikäisiä kalliokerrostumia, ja käytti myös poraansa. Mönkijä kävi myös kraatterin pohjalla, jossa tuuli oli kasannut hiekkaa dyyneiksi. Sen jälkeen kohteena oli suurehko Wopmay-kallionlohkare, joka oli varsin erikoinen. Opportunity kuvasi myös Marsin pilviä, jotka olivat n. 80 km:n korkeudessa. Tämän jälkeen mönkijä ajettiin onnistuneesti ulos kraatterista.

Opportynity ohjattiin tutkimaan omaa lämpökilpeään, joka oli pudonnut lähelle Endurancea. Kilpi oli hajonnut ja palasia oli ympäri aluetta. Tutkijoitten ihmetykseksi iskeytymiskohta oli varsin matala, joka kertoo maaperän tiivistymisestä kenties muinaisen meren takia?

Seuraava löytö oli ensimmäinen meteoriitti Marsissa. Kivi paljastui rautapitoiseksi, ja siinä oli erikoisia jälkiä, mutta ei kraatteria

Tämän jälkeen alkoi pitkä matka etelään kohti suuria kallioalueita ja jättimäistä Victoria-kraatteria. Matkalla ohitettiin monia pieniä kraattereita, kuten Vostok-kraatteri, Viking-kraatteri ja Voyager-kraatteri.

Matkalla Opportunity jäi kiinni suureen hiekkadyyniin, mutta pääsi pois kuukauden kuluttua. Hiekkadyynit suurenivat sitä mukaa mitä etelämmäksi päästiin ja näin myös ajettiin varovaisemmin.

Pian mönkijä saapui vanhan Erebus-kraatterin lähelle, joka puolestaan oli vielä suuremman ja vanhemman Terra Nova-kraatterin sisällä. muutamia kallioita tutkittiin, mutta matka jatkui nopeasti kohti etelää. Ohitettuaan Beagle-kraatterin, mönkijä viimein ja vihdoin 9:n ajetun kilometrin jälkeen pääsi lähes 800m halkaisijaltaan olevan Victoria-kraatterin reunalle. Näkymät olivat hienot, mutta toistaiseksi mönkijää ei ajeta sisään jyrkkien rinteiden ja pehmeän hiekka-aineksen takia.