Ohto Manninen
Wikipedia
Ohto Heikki Sulevi Manninen (s. 24. syyskuuta 1943 Helsinki)[1] on filosofian tohtori ja historiantutkija, joka on perehtynyt erityisesti Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa. Manninen on sotahistorian professori Maanpuolustuskorkeakoulussa. Aikaisemmin hän on toiminut Suomen historian professorina Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.
[muokkaa] Teoksia
- Kansannoususta armeijaksi. Asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918. (Väitöskirja) 1974
- Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977
- Suur-Suomen ääriviivat. Kirjayhtymä 1980
- Kajaanin asukkaat 1651–1750. Suomen sukututkimusseura 1981
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 1. Irti Venäjästä. (Toimittanut) VAPK-kustannus 1992
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 3. Katse tulevaisuuteen. (Toimittanut) VAPK-kustannus 1992
- Itsenäistymisen vuodet 1917–1920 osa 2. Taistelu vallasta. (Toimittanut) Painatuskeskus 1993
- Helsingin sotilaspiiri 1932–1992. Helsingin sotilaspiiri 1993
- Talvisodan salatut taustat. Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939–1941 Suomen suunnalla. Kirjaneuvos 1994
- Molotovin cocktail - Hitlerin sateenvarjo. Toisen maailmansodan historian uudelleenkirjoitusta. Painatuskeskus 1994
- Puna-armeija Stalinin tentissä. (Toimittanut) Edita 1997
- Muistelmia aktivismista ja vapaussodasta. (Toimittanut) Edita 1999
- Stella Polaris. Suomalaista sotilastiedustelua. (Toimittanut) Edita 2002
- Stalinin kiusa - Himmlerin täi. Sota-ajan pieni Suomi maailman silmissä ja arkistojen kätköissä. Edita 2002
- Murhenäytelmän vuorosanat. Talvisodan hallituksen keskustelut. (Toimittanut) Edita 2003
- "Käymme omaa erillistä sotaamme". Risto Rytin päiväkirjat 1940–1944. (Toimittanut) Edita 2006
- Kerttu Nuorteva. Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006
- Suomalaisten taistelut Ruotsin, Venäjän ja itsenäisen Suomen riveissä. (Toimittanut) Tammi 2007
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
