NKVD

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

NKVD (Народный комиссариат внутренних дел; Narodnyj kommisariat vnutrennih del  kuuntele ääntämys^?) oli 1918 sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjälle muodostettu sisäasiainkansankomissariaatti, joka vastasi sisäministeriötä. Sen tehtäviin kuului aluksi poliisitoimi ja sisäiset asiat. Venäjän SFNTL:n NKVD lakkautettiin 1934, jolloin perustettiin yleisliittolainen NKVD, joka sai myös valtiollisen turvallisuuden tehtäviä se sai, kun OGPU (Tšeka vuoteen 1922) sulautettiin siihen nimellä GUGB. Muita NKVD:n vastuualueita olivat mm. (rautatie)liikenne, palokunnat ja rajavartio. (Jeltsinin aikana tapahtunutta lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta ovat Venäjän rajavartiojoukot edelleen turvallisuuspoliisin alaisia.)

Jostain syystä kirjallisuudessa - mm. Kremlin kellot - järjestöstä käytetään lyhennettä GPU, vaikka tosiasiassa GPU oli vain yksi alajaosto koko järjestössä. Toisen maailmansodan aikana 1941 NKVD:sta erotettiin sotilaallista turvallisuutta varjeleva osa, joka alistettiin armeijalle ja laivastolle (RKKA ja RKKF). Valtiollinen turvallisuus (GUGB) erotettiin omaksi elimekseen nimeltä NKGB. Sodan alkaessa ne kuitenkin liitettiin takaisin. Vuonna 1943 nämä elimet erotettiin jälleen NKVD:sta ja nimettiin NKGB:ksi ja SMERŠ:ksi (Smert špionam - Kuolema vakoojille).

Vuonna 1946 kansankomissaarit nimettiin jälleen ministereiksi ja NKVD:sta tuli MVD (ministeriö) ja NKGB:sta MGB. Ne liitettiin jälleen yhteen 1953 ja erotettiin lopullisesti 1954, jolloin valtion turvallisuudesta tuli komitea (KGB) ministeriön sijaan. Sisäministeriölle, MVD:lle jäivät rikospoliisi, rangaistuslaitokset ja palokunnat.

Nykyisin NKVD:hen liitetään lähinnä sen hirmuteot. 1930-luvulla Josif Stalinin Suuren terrorin aikana NKVD nousi valtioksi valtion sisällä. Stalin käytti NKVD:tä terrorin työvälineenä ja se passitti vankileireille ja teloitti miljoonia ihmisiä. Suuresta vankimäärästä johtuen NKVD saattoi ryhtyä suuriin julkisiin rakennushankkeisiin urakoitsijana, kuten Stalinin kanavan rakentamiseen. Rakentamisen tarkoituksena ei ollut pelkästään tuottaa pakkotyöllä halpaa perusrakennetta kansantalouteen, vaan myös tappaa vankeja. Työllä tappamista kokeiltiin yhtenä menetelmänä myöhemmin myös kansallissosialistisessa Saksassa mm. keskitysleirivangeilla ja neuvostoliittolaisilla sotavangeilla urakoissa, mitä hallinnoi työpalveluorganisaatio Todt.

Sodan aikana Stalin käytti NKVD:n yksiköitä rintamakarkureiden sekä vihollisen kaukopartiomiesten pysäyttämiseen (ja teloittamiseen) sekä laajojen väestön pakkosiirtojen toteuttamiseen.

NKVD toimi myös aktiivisesti ulkomailla. NKVD:n agentit kidnappasivat venäläisemigranttien valkoisen armeijan komentajan, kenraali Jevgeni K. Millerin Pariisissa vuonna 1937. Miller teloitettiin myöhemmin Moskovassa. NKVD:n agentti murhasi marxilaisen toisinajattelijan Lev Trotskin Meksikossa vuonna 1940.