Njasviž
Wikipedia
Njasviž (valkoven. Нясьві́ж; liett. Нясві́ж; ven. Несвиж, Nesviž; puol. Nieśwież) on noin 14 500 asukkaan kaupunki Valko-Venäjällä Minskin voblastissa. Se on Njasvižin piirin hallinnollinen keskus. Kaupunki on tunnettu kartanostaan, jonka UNESCO on listannut maailmanperintöluetteloon.
[muokkaa] Historia
Ensimmäinen merkintä Njasvižistä on vuodelta 1223. Kaupunki siirtyi Radziwiłłin aatelissuvun haltuun 1400-luvulla ja perhe kehitti Njasvižiä kotipaikkanaan aina vuoteen 1939. Vuonna 1562 pian sen jälkeen, kun Liettuan suuriruhtinaskunta oli tehnyt personaaliunionin Puolan kuningaskunnan kanssa muodostaakseen Puola-Liettuan tasavallan, väitetään, että kaupungissa painettiin ensimmäinen valkovenäjän kielisen kirja.
Kaupunginoikeudet Njasviž sai vuonna 1580. Puolan toisessa jaossa 1793 Njasviž joutui Venäjän hallintaan. Vuosien 1919 ja 1939 välillä kaupunki kuului jälleen Puolalle. Kahden vuoden Neuvostohallinnon jälkeen saksalaisten joukot valtasivat Njasvižin ja Puna-armeija palautti kaupungin Neuvostoliitolle vuonna 1944.
