Nielulevät
Wikipedia
| Nielulevät | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 Rhodomonas salina. |
||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
Nielulevät (Cryptohyta) ovat alkueliöiden pääjakso, johon kuuluu yksisoluisia lähinnä makeanveden lajeja. Useimmilla nielulevillä on viherhiukkasia, joten ne voidaan laskea joko leviksi tai alkueläimiksi. Solut ovat 10–50 mikrometrin kokoisia, muodoltaan litteitä ja soikeita, ja niiltä puuttuu jäykkä soluseinä. Nielulevillä on erityisominaisuutena kaksi spiraalin muotoon kiertynyttä rihmaa, jotka toimivat jännitetyn jousen tavoin. Jos levää ärsytetään, spiraalirihmat oikenevat ja levä sinkoaa toisaalle. Lisäksi nielulevillä on kaksi eripituista siimaa, joita ne käyttävät liikkumiseen.
Nielulevät tuottavat yhteyttämistuotteenaan tärkkelystä ja samankaltaisia aineita. Ne ovat ravintoa muun muassa eläinplanktonille. Vaikka nieluleviä esiintyy niin makeissa kuin suolaisissakin vesissä, ovat ne tavallisimpia tummissa humuspitoisissa vesissä, joissa ne pystyvät yhteyttämään vähässäkin valossa viherhiukkasten sisältämän fykosyaniinin ja fykoerytriinin avulla. Kyseisiä pigmenttejä tavataan lisäksi punalevillä ja syanobakteereilla. Chilomonas-suvun lajeilla ei ole viherhiukkasia, vaan ne käyttävät esimerkiksi bakteereja ravintonaan; tarvittaessa ne voivat tulla toimeen pelkillä mineraaleilla.
[muokkaa] Lähteet
- www.ymparisto.fi
- Encyclopædia Britannica 2007
