Nazareth

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee hard rock -yhtyettä. Israelissa sijaitsee kaupunki nimeltä Nasaret.

*
Nazareth

Toiminnassa	1968 -
Kotipaikka	Yhdistynyt Kuningaskunta
Laulukieli	englanti
Tyylilaji	Hard rock, Rock, Rock and roll
Levy-yhtiö	Eagle Records
Jäsenet	Dan McCafferty Jimmy Murrison Pete Agnew Lee Agnew
Sivusto	Viralliset sivut

Manny Charlton

Nazareth on skotlantilainen hard rock -yhtye. Sen tunnetuimpia kappaleita ovat muiden muassa "Hair of the Dog", "This Flight Tonight", "Razamanaz", "Expect No Mercy", sekä "Love Hurts". Yhtye aloitti 1968 ja sen menestyksekkäimmät vuodet sijoittuvat 1970-luvulle, mutta se on aktiivinen edelleen.

[muokkaa] Historia

Nazareth perustettiin Skotlannin Dunfermlinessa joulukuussa 1968. Perustajajäseninä olivat laulaja Dan McCafferty, kitaristi Manny Charlton, basisti Pete Agnew ja rumpali Darrell Sweet. McCafferty, Agnew ja Sweet olivat soittaneet yhdessä The Shadettes -nimisessä yhtyeessä, mutta kun Charlton liittyi ryhmään, nimesivät he yhtyeen Nazarethiksi. Nimi keksittiin The Bandin klassikkokappaleesta The Weight ("I pulled into Nazareth/Was feelin' half past dead").

Nazarethin ensimmäiset albumit eivät vielä saavuttaneet suurempaa menestystä. Läpimurtona voidaan pitää vuonna 1973 julkaistua Razamanazia, jonka tuottajaksi oli tullut Roger Glover. Tuolta levyltä kappaleet "Broken Down Angel" ja "Bad Bad Boy" nousivat useiksi viikoiksi Britannian singlelistalle. Tämän jälkeen Nazareth julkaisi albumeja aktiivisesti koko 70-luvun, joista monet menestyivät varsin hyvin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Nazareth julkaisi paljon myös lainakappaleita, jotka yhtye esitti omalla nazarethmaisella tyylillä. Lainakappaleista monet nousivat suuriksi hiteiksi, kuten Joni Mitchellin "This Flight Tonight" ja Boudleaux Bryantin tekemä ja alun perin The Everly Brothersin levyttämä "Love hurts".

Laulaja Dan McCafferty vuonna 2007.

70-luvun puolivälin jälkeen menestys Britanniassa kääntyi laskuun punk-rockin nousun myötä. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa menestys oli parempaa. Vuonna 1978 yhtyeeseen liittyi Zal Cleminson, jota vanhat jäsenet olivat pyytäneet toiseksi kitaristiksi. Tällä kokoonpanolla julkaistiin albumit No Mean City ja Malice in Wonderland, joiden jälkeen Cleminson erosi yhtyeestä. Seuraava albumi, The Fool Circle, tehtiin jälleen nelihenkisenä. Livealbumia Snaz taltioitaessa yhtye oli paisunut 6-henkiseksi, kun siihen oli liittynyt kosketinsoittaja John Locke ja kitaristi Billy Rankin. Samalla kokoonpanolla julkaistiin myös albumi 2XS, jonka jälkeen Locke lähti yhtyeestä. Sound Elixir -albumin julkaisua seuranneen kiertueen jälkeen myös Rankin päätti lähteä soolouralle.

Seuraavat vuodet Nazareth oli jälleen nelihenkisenä alkuperäiskokoonpanossaan, kunnes vuonna 1990 Manny Charlton lähti yhtyeestä sisäisten erimielisyyksien jälkeen. Näin ollen albumi Snakes 'N' Ladders jäi yhtyeen viimeiseksi alkuperäiskokoonpanolla. Billy Rankin pyydettiin yhtyeen kitaristiksi takaisin ja hän suostuikin ehdotukseen, mutta erosi uudelleen Move Me albumin nauhoitusten jälkeen. Rankin korvattiin nuorella skottikitaristilla, Jimmy Murrisonilla. Samalla yhtyeeseen liitettiin kosketinsoittajaksi Ronnie Leahy. Tällä kokoonpanolla julkaistiin vuonna 1998 hyvin vastaanotettu Boogaloo-albumi.

Darrell Sweet kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 30. huhtikuuta 1999 Nazaretin ollessa kiertueella Yhdysvalloissa. Kiertue keskeytettiin, mutta yhtye päätti jatkaa uraansa. Uudeksi rumpaliksi tuli Pete Agnew'n poika, Lee Agnew. Vuonna 2004 Leahy päätti jäädä eläkkeelle, mutta jäljelle jääneellä kokoonpanolla Nazareth keikkailee edelleen.

Vuonna 2008 Nazarethin 40-vuotisjuhlan myötä myös ex-kitaristi Manny Charlton lähti kiertueelle Nazareth-nimen alla kolmen amerikkalaismuusikon kanssa herättäen närää "virallisessa" Nazarethissa. Oikea Nazareth julkaisi uuden Newz-albumin vuoden alussa ja on myöskin 40-vuotisjuhlakiertueella.