Murad I

Wikipedia

Murad I (1319 (tai 1326) - 1389, kutsumanimeltään Hüdavendiğar, Jumalan sotilas) oli Osmanien valtakunnan hallitsija vuodesta 1359 vuoteen 1389. Hän oli Orhan I:n ja Bysantin prinsessa Helenin (Nilofer) poika ja nousi valtaistuimelle isänsä kuoltua vuonna 1359. Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun Adrianopleen (nykyinen Edirne Turkissa) ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan, asettaen suurimman osan Balkania Ottomaanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan hänelle veroa. Murad teki Osmanlien heimosta imperiumin. Hän loi sulttaanin tittelin vuonna 1383 ja janissaarien joukot sekä devşirm värväyssysteemin. Murad myös organisoi hallituksen Divan, timarien ja timarinhaltijan systeemin ja sotilastuomarin, kaziasker. Hän myös loi Anadolun (Anatolia) ja Rumilin (Eurooppa) provinssit.

Murad taisteli vahvaa Karamanidin emiraattia vastaan Anatoliassa ja serbejä, bulgarialaisia ja unkarilaisia vastaan Euroopassa. Hänen liikkeensä Balkanilla loivat Unkarin kuninkaan johtaman kristittyjen liiton, joka kuitenkin murskattiin Maritsan taistelussa 26. syyskuuta 1371, Muradin kykenevän luutnantti Lalaşahin, Rumilin ensimmäisen kuvernöörin (Beylerbey) johdolla. 1366 Serbian kuningas pakotettiin maksamaan veroa sulttaanille ja vuonna 1385 Sofia joutui Ottomaanien valloittamaksi. Serbialainen aatelinen, Miloš Obilic, murhasi Muradin Kosovon taistelun aikana.

Edeltäjä Orhan I

Osmanien sulttaani

Seuraaja Bayezid I

[muokkaa] Lähteet

• Murad I englanninkielisessä Wikipediassa.