Monoteismi
Wikipedia
Monoteismi eli yksijumalisuus on käsitys, jonka mukaan on olemassa yksi jumala. Monoteismi esiintyy useissa muodoissa, esimerkiksi:
- Teismi - jumalisuus, viittaa yleensä uskomukseen henkilöityneestä jumalasta, jolla on oma havaittava persoonallisuutensa.
- Deismi - on yksijumalisuuden muoto, joka uskoo yhden jumalan olemassaoloon ja päätyy tähän tulokseen järjen kautta, mutta hylkää kaikki uskonnolliset ilmestykset kuten Raamattu tai Koraani.
- Panteismi - kaikkijumalisuus, pitää kaikkeutta jumalana. Ymmärrystavasta riippuen tämä voi tarkoittaa ateismia, deismiä tai teismiä.
- Panenteismi - on teismin muoto, joka uskoo kaikkeuden olevan osa jumalaa, mutta ei kuitenkaan koko jumala.
Monoteismi on vastakkainen ilmaisu polyteismille, jonka perusta on käsitys monista jumalista. Dualismi tarkoittaa teismin yhteydessä käsitystä, että on kaksi itsenäistä jumalista olentoa tai ikuista periaatetta, joista toinen on hyvä ja toinen paha. Dualismia edustaa esimerkiksi zarathustralaisuus ja manikealaisuus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Egyptologi Jan Assmanin mukaan siirtyminen polyteismistä monoteismiin on yksi ihmiskunnan historian suurimmista vallankumouksista, joka sai alkunsa faarao Akhenatenin Egyptissä 1300 eaa. ja johon kaikki tunnetut monoteistiset uskonnot juontavat juurensa.[1]
Raamatun teksteihin ja muihin lähteisiin nojaava yleinen näkemys on, että varhainen juutalaisuus näki Jahven yhtenä heimojumalana muiden joukossa. Jahve oli Abrahamin jälkeläisten suojelija ja herra. Eri heimoilla oli omat jumalansa ja heimosodissa nämä jumalat ikään kuin ottivat mittaa toisistaan. Myöhemmissä vanhan testamentin kirjoituksissa on jo siirretty näkemyksiin, että muiden uskontojen jumalat ovat vain kuvia tai patsaita. Professori Simo Parpola kirjoitti Helsingin Sanomissa 16.1.1992: ”Juutalaisten väite, että heidän uskontonsa olisi ollut itsenäisesti syntynyt ja maailmassa ensimmäinen monoteistinen eli yksijumalainen uskonto, ei kestä tieteellistä tarkastelua.”
[muokkaa] Monoteismin suhde polyteismiin
Suurin osa monoteisteista on sitä mieltä, että jo määritelmältään monoteismi on yhteensopimaton polyteismin kanssa. Siitä huolimatta monet polyteististen uskontojen seuraajat usein käyttäytyvät monoteistien tapaan. Polyteistisissä järjestelmissä ihmiset usein uskovat useampien jumalien olemassaoloon, mutta palvovat vain yhtä heistä, jota he pitävät mahdollisena ylimpänä jumalana. Käytäntöä kutsutaan henoteismiksi. Myös polyteististen uskontojen sisällä on monoteistisiä dogmaattisia jumaluusoppeja, kuten esimerkiksi jotkut hinduismin koulukunnat, jotka katsovat monien jumalien edustavan todellisuudessa yhtä jumalista voimaa.
Kristillinen usko kolminaisuuteen on monoteismia sikäli, että kyseessä on kristillisen opin mukaan ainoastaan yhden jumalan monet kasvot. Monet juutalaiset, muslimit ja tietyt kristillisperäiset liikkeet arvostelevat kristinuskoa väittäen sen edustavan triteismiä eli kolmijumalaisuutta.
[muokkaa] Monoteistisia uskontoja
Muun muassa seuraavia uskontoja on pidetty yksijumalisina:
- Eräät hindulaisuuden muodot
- Islam (katso myös Tauhid)
- Jehovan todistajat
- Juutalaisuus
- Krishna-tietoisuus (harekrishnalaisuus)
- Kristinusko
- Manikealaisuus
- Myöhempien aikojen pyhien liike eli mormonismi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Martti Nissinen: Miten uskonto sai rajat? Monoteismin ja juutalaisuuden synty. Tieteessä tapahtuu, 2007, nro 3. Artikkeli verkossa.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Armstrong, Karen: Jumalan historia: 4000 vuotta juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. (A history of God: The 4000-year quest of Judaism, Christianity and Islam, 1993.) Suomentanut Markku Päkkilä. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7027-5.
