Michael Faraday
Wikipedia
 |
|
| Syntynyt | 22. syyskuuta 1791 Newington Butts, Iso-Britannia |
|---|---|
| Kuollut | 25. elokuuta 1867 Lontoo, Iso-Britannia |
| Asuinpaikka | Iso-Britannia |
| Kansalaisuus | Englantilainen |
| Tutkimusalue | Fysiikka, Kemia |
| Instituutti | Royal Institution |
| Väitöstyön ohjaaja | Humphry Davy |
| Tunnetuimmat työt | Sähkömagneettinen induktio |
| Huomionosoitukset | Royal-mitali |
Michael Faraday (22. syyskuuta 1791 – 25. elokuuta 1867) oli englantilainen fyysikko ja kemisti, joka edisti sähkömagnetismin ja sähkökemian tutkimusta ja keksi ensimmäisen Bunsen-polttimen.
[muokkaa] Uran alku
Michael Faraday syntyi lähellä Lontoota Elephant and Castle -tien lähettyvillä. Hänen perheensä oli köyhä, joten hän joutui kouluttaautumaan itseopiskelun kautta. Neljätoistavuotiaana hän meni oppiin paikalliselle kirjansitojalle ja kirjakauppiaalle. Seitsen vuotisen harjoittelujakson aikana hän luki paljon kirjoja ja hän kiinnostui luonnontieteistä.
20-vuotiaana hän kävi huomattavan tutkijan, Royal Societyn johtajan Humphrey Davyn luennoilla. Kun Faraday oli lähettänyt Davylle näytteen tekemistään muistiinpanoista, Davy palkkasi tämän avustajakseen. Brittiläisessä luokkayhteiskunnassa häntä ei pidetty säätyläisenä, ja jouduttuaan matkalle Davyn palvelijana ja avustajana hän koki tilanteen niin vaikeaksi, että oli jo aikeissa palata kotimaahan ja hylätä tieteen.
[muokkaa] Tieteellinen ura
Faradayn tärkein tutkimustyö keskittyi sähköön. Hän teki useita keksintöjä, kuten sähkömoottorin, sähkömagneettisen induktion, dynamon ja Faradayn häkin.
Faradayn merkittävällä tavalla kehittämä uusi sähkökemiallinen tiede tarvitsi myös uuden sanaston, ja niistä ajoista ovat olleet käytössä meillekin tutut sanat elektrodi, anodi, katodi, ioni, anioni, kationi, elektrolyytti ja elektrolyysi. Varatun hiukkasen käsite oli silloin vielä tulevaisuutta, sillä alun perin sana ioni tarkoitti matkustajaa.
Faraday piti Royal Institutionissa menestyksellisen luentosarjan, nimeltä Kynttilän fysiikka ja kemia (The Chemical History of a candle)[1] liekkien kemiasta ja fysiikasta. Tämä oli alku nuorille pidettäville joululuennoille, joita pidetään edelleen joka vuosi.
Faraday tunnettiin nerokkaiden kokeiden suunnittelijana, mutta häneltä puuttui kunnon matemaattinen koulutus. Hänet valittiin Royal Societyyn 1824, sen laboratorion johtajaksi 1825.
Kapasitanssin yksikkö faradi on nimetty hänen mukaansa. Hänen kuvansa on Britannian 20 punnan setelissä.
Faradayllä oli vaimo, mutta ei lapsia. Hänen tukijansa ja neuvojansa oli John 'Mad Jack' Fuller, joka perusti Fullerin kemian professuurin Royal Institutioniin. Faraday oli tämän tehtävän ensimmäinen ja kuuluisin haltija, ja hän sai sen eliniäksi.
Hän kuoli kotonaan Hampton Courtissa 25. elokuuta 1867.
