Metsähaapa
Wikipedia
| Metsähaapa | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Populus tremula L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Metsähaapa Wikispeciesissä |
Metsähaapa eli haapa (Populus tremula) on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Sitä tavataan suuressa osassa Eurooppaa, Vähä-, Keski-, Pohjois-, ja Itä-Aasiassa sekä Afrikan Algeriassa. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi.
Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät tavallisesti vain 40–150 vuotta. Kun vanhat rungot kuolevat, juurakosta nousee esiin uusia. Haavat selviytyvätkin metsäpaloista hyvin, sillä liekit ja niiden kuumuus eivät yllä maanalaisiin osiin. Näin haavat muodostavat jatkuvasti kasvavia yhdyskuntia, jotka saattavat peittää jopa useiden hehtaarien alan.
Haapaa kasvaa koko Suomessa. Puuaines on hyvin vaaleaa ja kevyttä, ja sitä käytetään muun muassa saunanlauteisiin. Muinoin järeistä haavanrungoista valmistettiin haapioita. Erityisen suosittu se oli huonon palavuutensa vuoksi tulitikkuteollisuudessa – alan kuoltua haavan teollinen käyttö on vähentynyt. Kirkniemen paperitehdas käyttää edelleen haapaa laadukkaan painopaperin valmistuksessa. Silputtua haapaa käytetään jonkin verran myös eläinten pahnoina, koska siinä ei ole fenoleja, joiden arvellaan aiheuttavan eläimille hengitysvaivoja. Haapa ei ole ollut kovin suosittu puu: sitä on pikemminkin vihattu, koska sitä on ollut vaikea kitkeä metsästä pois. Haapa tekee paljon juuri- ja kantovesoja, ja on erittäin nopeakasvuinen, joten se kilpailee hakkuuaukeilla tehokkaasti kaupallisesti merkittävämpien lajien kanssa. Haapa on myös männyn taimia vaurioittavan männynversoruostesienen toinen isäntäkasvi. Ruoste aiheuttaa nuoriin männynkasvaimiin mutkaisuutta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta haapa on Suomen metsien avainlaji. Tikat hakkaavat mielellään pesäkolonsa sen pehmeään ja sisältä usein lahoon puuainekseen. Tikankoloja käyttävät sitten monet muut lintulajit pesä- ja lepopaikkoina. Varsin monet nisäkkäätkin käyttävät tikankoloja hyväkseen, mm. orava, näätä, lepakot ja liito-orava. Haavan puuaines on herkästi lahoavaa ja siksi lukuisa joukko kääpiä ja muita lahottajasieniä viihtyy haavassa. Unohtaa ei sovi selkärangattomien suurta haapaan sitoutunutta joukkoa, esimerkiksi monien perhosten toukille haapa on tärkeä ravintokasvi. Nykyiset metsänhoitosuositukset neuvovatkin säästämään haapoja metsänhoitotoimissa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Metla – Metinfo Haapa – tietoa haavasta
- Helsingin yliopiston Metsäekologian laitos, Arboretum: Anne Matilainen, Haapa (Populus tremula), 1994
- Yrttitarha: Haapa (Populus tremula)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Koivisto, Aura ja Sauso Risto: Haapa, elämänpuu. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 1997. ISBN 951-9381-65-1.
