ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Mahajanapada – Wikipedia

Mahajanapada

Wikipedia

Etelä-Aasian historia ja Intian historia

kivikausi 70 000–3300 eaa.
Mehrgarh-kulttuuri • 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri 3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri 1700–1300 eaa.
Veda-kausi 1500–500 eaa.
• rautakausi • 1200–500 eaa.
Mahajanapadat 700–300 eaa.
Magadha-valtakunta 684–320 eaa.
Maurya-valtakunta • 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat 230 eaa.–1279
Sātavāhana • 230 eaa.–199
Kushana • 60–240
Gupta • 300–550
Pala • 750–1174
Chola • 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat 1206–1596
Delhin sulttaanikunta • 1206–1526
Deccan sulttaanikunta • 1490–1596
Hoysala 1040–1346
Kakatiya 1083–1323
Vijayanagara 1336–1565
Suurmogulien valtakunta 1526–1707
Sikhivaltio 1801-1849
Maratha-valtio 1674–1818
Siirtomaakausi 1757–1947
Itsenäinen Intia 1947 eteenpäin
Valtioiden historiat
BangladeshBhutanIntia
MalediivitNepalPakistanSri Lanka
Alueelliset historiat
Bengal • Himachal Pradesh • Orissa
Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia
Etelä-Intian historia • Tiibet
Erityisalojen historiat
Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus
Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana
malline: näytä  keskustele  muokkaa
Mahajanapadat 600-luvulla eaa.
Mahajanapadat 600-luvulla eaa.

Mahajanapadat (suom. suuri valtio) olivat Intiassa 700-luvulta eaa. lähtien kehittyneitä valtioita. Mahajanapadeja oli yhteensä 16, joista merkittävimpiä olivat Magadha ja Kosala. Varmaa tietoa Intian historiasta on yleisesti vasta 500-luvulta eaa. eteenpäin, jolloin mahajanapadat olivat vakiinnuttaneet asemansa.

Mahajanapadit saivat alkunsa, kun Intiaan 1800-luvulta eaa. alkaen saapuneet arjalaiset alkoivat noin 1000-luvulla eaa. asettua aloilleen ja perustaa kyliä. He muodostivat ensin janapadeiksi kutsuttuja valtioita, joita hallitsivat kyläneuvostot. Näitä on joskus erheellisesti kutsuttu demokratioiksi, vaikka oligarkia kuvaa hallintomallia paremmin. Neuvostojen jäsenet valittiin lähinnä pappissäädystä. 700-luvulta eaa. alkaen osa janapadeista alkoi muuttua kuningaskunniksi. Maanviljelyn ja kaupankäynnin kasvu järjestyneessä yhteiskunnassa johti rahan käyttöönottoon ja tiettyjen janapadien voimistumiseen naapuriensa kustannuksella. Näitä alettiin buddhalaisissa teksteissä kutsua mahajanapadeiksi erotuksena pienemmistä Intian valtioista.

Buddhalaisen tekstin Anguttara Nikayan mukaan 16 mahajanapadaa olivat seuraavat:[1]

  1. Kashi
  2. Kosala
  3. Anga
  4. Magadha
  5. Vrijji
  6. Malla
  7. Chetiya
  8. Vatsa
  9. Kuru
  10. Panchala
  11. Matsya
  12. Shurasena
  13. Assaka
  14. Avanti
  15. Gandhara
  16. Kamboja

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Encyclopedia Britannica: India: Pre-Mauryan states 2007. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 17.elokuuta 2007.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -