Kulttuuriantropologia
Wikipedia
Kulttuuriantropologia on ihmistä kulttuuria luovana olentona tutkiva tiede. Kulttuuriantropologia luetaan tavanomaisesti alueeksi antropologian, ihmistä tutkivan tieteen, kentässä. Sille rinnakkaisia ovat sosiaaliantropologia fyysinen antropologia ja arkeologia. Kulttuuriantropologialle on perinteisesti ollut ominaista sen kiinnostus heimoyhteisöihin. Kuitenkin kulttuuriantropologia on erityisesti 1960-luvulta alkaen suuntautunut laajemmin tutkimaan myös moderneja yhteisöjä ja yhteiskuntia. Tieteenlajille on ominaista tutkia ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia vuorovaikutussuhteita sekä käyttäytymistä eri yhteisöjen keskuudessa. Tieteenalan historian voidaan katsoa ulottuvan viime vuosisadan vaihteeseen. Kulttuuriantropologia kehittyi 1800-luvun evolutionismista omaksi tieteenlajikseen ja on sittemmin jakautunut kahteen merkittävään (strukturalistiseen ja funktionalistiseen) koulukuntaan. Tieteenala on noussut toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi keskeisistä ihmistä ja ihmisen historiaa tutkivista tieteistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kulttuuriantropologian suuntauksia
Kulttuuriantropologian suuntauksia jaetaan tyypillisesti joko tutkimuskohteiden painotuksen (ks. taloudellinen antropologia) tai teoreettisen lähestymistavan (ks. kulttuuriekologia) perusteella.
Taloudellinen antropologia on kiinnostunut tuotantoon, jakamiseen ja vaihtoon liittyvistä kysymyksistä. Samalla tavalla tutkimuskohteen perusteella erotellaan muun muassa uskontoantropologia ja poliittinen antropologia. Teoreettisesti nämä suuntaukset jakautuvat usein vastakkaisiin näkökantoihin. Esimerkiksi taloudellista antropologiaa jakaa näkemysero siitä, ovatko taloudelliset lainalaisuudet kuten suurimman hyödyn tavoittelu kaikkialla päteviä vai toteuttavatko taloudelliset järjestelmät eri yhteisöissä täysin erilaista sosiaalista tarkoitusta.
Esimerkkeinä kulttuuriantropologian luokittelusta teoreettisten näkemysten perusteella voidaan esittää kulttuuriekologia ja symbolinen antropologia. Kulttuuriekologia on kiinnostunut kulttuurin muutoksesta, niin sanotusta kulttuurin dynamiikasta. Kulttuuriekologit näkevät muutoksen taustalla vuorovaikutuksen yhteisön luonnonympäristön ja elinkeinojen sekä yhteisön henkisen ja sosiaalisen muodon välillä. Toimeentulo ja sopeutuminen selittävät viime kädessä esimerkiksi erilaisten uskonnollisten rituaalien merkityksen. Symbolinen antropologia puolestaan katsoo, että ihmisellä on taipumus symboliseen käyttäytymiseen, jolla yhteisö vahvistaa ja säilyttää itseään ja maailmankuvaansa. Uskonnolliset rituaalit olisivat tämän mukaan symboleja, kulttuurisia merkkejä, joiden merkityksen vain yhteisön jäsenet voivat täysin ymmärtää. Teoreettisen lähestymistavan perusteella voidaan erottaa myös muun muassa feministinen antropologia ja kognitiivinen antropologia.
[muokkaa] Soveltava antropologia
Kulttuuriantropologian soveltamisella yhteiskunnassa on pitkät perinteet. Jo tieteenalan varhaisvuosina kulttuuriantropologit vaikuttivat brittiläisessä siirtomaahallinnossa Afrikassa. Yhdysvalloissa kulttuuriantropologiaa sovellettiin alun alkaen intiaani- ja siirtolaiskysymyksissä. Toisen maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaisia antropologeja tarvittiin järjestämään oloja miehitetyillä Tyynenmeren saarilla. Kulttuuriantropologian sekaantuminen koloniaalisiin toimiin ja kyseenalaisiin poliittisiin projekteihin on herättänyt eettisiä kiistoja vielä 1970-luvulla.[1]
Kulttuuriantropologia on ollut kautta historiansa niin läheisesti sidoksissa kehitysmaihin, että soveltavan antropologian suuntaus voidaan nähdä luontevana kulttuuriantropologisena vastauksena kehitysmaiden ongelmiin. 1960-luvulta koulutuksen, terveydenhuollon ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen ovat olleet keskeisiä soveltavan antropologian toimenkuvia. Kuitenkin kulttuuriantropologisen asiantuntemuksen soveltamista on pidetty sosiaalisen muutoksen kannalta riittämättömänä ja tehottomana. Niin sanottu toimintatutkimus pyrkii tietoisesti ja määrätietoisesti sosiaaliseen muutokseen ja haastamaan epätasa-arvoisia valtarakenteita.
[muokkaa] Katso myös
- Antropologia
- Sosiaaliantropologia
[muokkaa] Lähteet
- Keesing, R.M. 1998: Cultural Anthropology - A Contemporary Perspective. Third Edition. 1998, Harcourt Brace & Company. 1981, 1976 Holt, Rinehart and Winston.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Keesing 1998, 352-396, 473
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Jargon: Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto. 6., korjattu ja täydennetty painos. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 65. Jyväskylä: Kampus kustannus, 2002. ISBN 951-9113-65-7.
