Antropologia
Wikipedia
Antropologia on yleisnimitys ihmistä, ihmisen kulttuurikäyttäytymistä ja kulttuureita tutkiville yhteiskunnallisille, humanistisille ja fyysisille tieteille. Näin se ei itse varsinaisesti ole tiede sanan varsinaisessa merkityksessä. Termi antropologia tulee kreikan kielen sanoista anthropos (ihminen) ja logos (järki, tieto, tutkimus).
Antropologia voidaan jakaa fyysiseen ja kulttuuriantropologiaan. Fyysinen eli biologinen antropologia tutkii ihmisten evoluutiota ja rodullisia sekä fyysisiä piirteitä. Kulttuuriantropologia tutkii ihmisyhteisöjä ja yhteiskuntia. [1]
Joskus antropologiaan luetaan mukaan myös arkeologia, joka tutkii ihmisten jättämiä aineellisia jäänteitä. Myös kielitiede ja historiantutkimus voidaan lukea joko humanistisiksi tai antropologisiksi tieteeksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Biologinen antropologia
- Pääartikkeli: Biologinen antropologia
Biologinen eli fyysinen antropologia tarkoittaa monia erityisaloja yhdistävää tutkimusta, jossa keskitytään tutkimaan ihmisen evoluutiota, rotutyypillisiä ominaisuuksia, ihmisten sopeutumista erilaisiin (maantieteellisiin tai ilmastollisiin) olosuhteisiin sekä genetiikkaa.
[muokkaa] Paleoantropologia
Tutkii ihmisen erityisominaisuuksia ja niiden kehittymistä muihin lajeihin nähden. Tutkimusala on myös kiinnostunut ihmisen historiallisista liikkeistä maapallolla ja ihmisen varhaisesta yhteisöelämisestä, kulttuurikäyttäytymisestä.
[muokkaa] Kulttuuriantropologia
Kulttuuriantropologia ei ole tieteenhaara vaan yleisnimi monet erityisalat kuten psykologian, kielitieteen ja sosiologian yhdistävälle tutkimuksille. Kulttuuriantropologia tutkii ihmistä luovana kulttuurisena olentona. Ensimmäisenä kulttuuriantropologina voidaan pitää F. B. de Sahagunia, joka tutki 1520-luvulla atsteekkien kulttuuria heidän pääkaupunkinsa Tenochtitlanin tuhoamisen jälkeen.
[muokkaa] Varhaisen evolutionismin kausi
Evolutionismi eli kehitysoppi voidaan jakaa kolmeen eri kauteen: varhaiseen (1725–1840) ja toiseen varhaiseen (1840–1890) ja uusevolutionismiin (1890 eteenpäin). Varhaiselle evolutionismille oli tyypillistä, että vieraat ulkoeurooppalaiset kulttuurit nähtiin alkukantaisina ja kehittymättöminä. Ajateltiin, että vain valkoinen eurooppalainen rotu oli saanut riittävät henkiset kyvyt korkeaan älyyn ja kulttuuriin (kts. kulttuurideterminismi).
[muokkaa] Toinen varhaisen evolutionismin kausi
Toinen varhaisen evolutionismin kausi sai uusia näkökulmia darwinismista. Ajateltiin, että kulttuurilla oli alku- eli syntykehto, jossa järjestyksen tulo eli kulttuurin kehittyminen on saanut alkunsa. Kultturin ajateltiin väistämättä liikkuvan kohti korkeimpana muotona pidettyä eurooppalaista kulttuuria. Toisen varhaisen evolutionismin kauden aikana esiteltiin mm. uskonnon synty- ja kehitysteorioita ja yhteiskunnallisen järjestyksen muotojen kuten perheen ja avioliiton syntyteorioita.
[muokkaa] Uusevolutionismi
Uusevolutionismi on kehittynyt varsinaisesti vasta 1950-luvulta lähtien. Se tutkii ihmisen ja kulttuurin muutosta irtisanoutuen 1700- ja 1800-lukujen painolastista. Uusevolutionismissa ajatellaan, että kehitys on välttämätön kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkina aikoina vallitseva empiirisesti osoitettu tosiasia.
[muokkaa] Nykyisiä tutkimussuuntia
[muokkaa] Sosiaaliantropologia
Tutkii sosiaalisia verkostoja. Termi sosiaaliantropologia tarkoittaa Pohjoismaissa ja Britteinsaarilla suurin piirtein samaa kuin kulttuuriantropologia.
Tämän tutkimushaaran edustajia: A. R. Radcliffe-Brown, H. R. Rivers, R. Firth, E. Evans-Pritchard.
[muokkaa] Poliittinen antropologia
Poliittinen antropologia on kiinnostunut valtarakenteista ja vallan ilmenemismuodoista kulttuurissa ja sosiaalispoliittisissa ympäristöissä. Poliittiseen antropologiaan liittyy myös lakia tutkivan eli oikeusetnologian haara sekä sotaa tutkiva antropologian haara.
Tämän tutkimushaaran edustajia: R. Cohen, E. A. Hoebel, P. J. Bohannan.
[muokkaa] Ekonominen antropologia
Ekonominen antropologia on erikoistunut tutkimaan taloussysteemejä. Se tutkii esimerkiksi taloudellisten systeemien ja luonnon suhdetta, tuotannon ja hyvinvoinnin jakautumista sosiaalisessa yhteisössä sekä teknologiaa ja teknisen kehityksen vaikutuksia ekonomiaan.
Tämän tutkimushaaran edustajia: G. Dalton, K. Polanyi, M. Herskowits.
[muokkaa] Lääketieteellinen antropologia
Lääketieteellinen antropologia on varsin uusi antropologisen tutkimuksen ala. Lääketieteellisen antropologian tutkimuksellisia aloja ovat esimerkiksi elintapojen vaikutukset terveyteen sekä lääketieteellisen kansantiedon kerääminen ja tutkimus (etnomedisiina). Lääketieteelliseen antropologian yksi alalaji on psykiatrinen antropologia, joka on erikoistunut tutkimaan mentaalisten häiriöiden, mielisairauksien, huumeongelmien yms. suhdetta kulttuuriin.
[muokkaa] Uskontoantropologia
Uskontoantropologia tutkii ihmistä uskonnollisen maailman jäsenenä, uskonnollista käyttäytymistä. Se pyrkii selvittämään uskonnon kokemiseen ja ilmenemiseen ja muodostumiseen liittyviä tekijöitä.
Tämän tutkimushaaran edustajia: L. Lévi-Bruhl, P. Radin, M. Eliade.
[muokkaa] Lingvistinen antropologia
Lingvistinen antropologia eli etnolingvistiikka tutkii puhetta ja kieltä, niiden rakenteita, ominaisuuksia ja sosiaalisia merkityksiä. Etnolingvistiikkaa laajempi kielen tutkimuksen alue on semiotiikka.
[muokkaa] Esteettinen antropologia
Esteettisen antropologian haaraan kuuluu mm. taideantropologia, musiikkiantropologia eli etnomusikologia. Esteettistä antropologiaa on hyvin lähellä myös folkloristiikka eli kansanrunouden tutkimus. Esteettisen antropolgian tutkimus käsittelee ihmisen taidetta ja henkistä perinnettä ilmaisun ja viestinnän välineenä, niiden sosiaalisia merkityksiä sekä riippuvuutta taloudellisista tai uskonnollisista tekijöistä.
[muokkaa] Psykologinen antropologia
Psykologinen antropologia (etnopsykologia) on tutkimusalue, johon sisällytetään yleisesti myös kasvatusantropologia. Psykologinen antropologia tutkii ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, aistimuksia ja ihmisen tiedollisia ominaisuuksia. Psykologinen antropologia on myös kartoittanut juuri ihmislajille tyypillisiä universaaleja psyykkisiä ominaisuuksia.
Tämän tutkimushaaran edustajia: A. I. Hallowell, Margaret Mead, F. Hsu, G. Goerer, R. Benedict, E. Erikson.
[muokkaa] Filosofinen antropologia
-
Pääartikkeli: Filosofinen antropologia
Filosofinen antropologia on filosofian osa-alue, joka tutkii ihmistä ja ihmisluontoa. Se pyrkii yhdistämään ihmisyyttä koskevat empiiriset ja fenomenologiset tutkimustulokset, pyrkimyksenään ymmärtää ihmisiä sekä oman sosiaalisen ympäristönsä tuotteina että omien arvojensa tuottajana.
[muokkaa] Kuuluisia antropologeja
- Franz Boas
- Carlos Castaneda
- Mary Douglas
- E. E. Evans-Pritchard
- Clifford Geertz
- E. T. Hall
- Claude Lévi-Strauss
- Bronisław Malinowski
- A.R.Radcliffe-Brown
- Marshall Sahlins
[muokkaa] Suomalaisia
- Martti Grönfors
- Matti Sarmela
- Marja-Liisa Swantz
- Edvard Westermarck
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Nisula, Tapio: Antropologinen tutkimus: mitä se on? Tampereen yliopisto: avoin yliopisto. Viitattu 5.5.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- DOAJ: Anthropology – Antropologian Open Access -aikakausjulkaisut (sivusto englanniksi, julkaisuista yksi myös suomeksi)
- Antropologi.Info (norjaksi)
- Mapping Transdisciplinarity in Human Sciences. New York: Nova Science Publishers, 2005. ISBN 1-59454-212-0. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
- Medicus, Gerhard: Basic Theory of Human Sciences (PPT) Innsbruckin yliopisto. (englanniksi)