Kultatöyhtöpingviini
Wikipedia
| Kultatöyhtöpingviini | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut | ||||||||||||||||||
.jpg/250px-Macaroni_Penguins_(js).jpg) |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Eudyptes chrysolophus (Brandt, 1837) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kultatöyhtöpingviini Wikispeciesissä |
Kultatöyhtöpingviini (Eudyptes chrysolophus) on läheistä sukua kalliotöyhtöpingviinille sekä mahdollisesti töyhtöpingviinille.
Tällä mustavalkoisella eläimellä on keltaisenoranssit töyhdöt silmiensä yläpuolella. Pingviinit kasvavat noin 45-55 senttimetrin pituisiksi ja 4,5 kilon painoisiksi. Ruuaksi ne hankkivat merestä kalmaria, krilliä sekä muita äyriäisiä. Eläimet yleensä munivat kaksi munaa, joista toisen emo hylkää. Hautomisaika on suurin piirtein 34 päivää.
Kultatöyhtöpingviini on yksi maailman monilukuisimmista pingviinilajeista. Eläinten lukumääräksi on laskettu noin 9 miljoonaa paria. Niillä on ainakin 216 yhdyskuntaa 50:llä lisääntymisalueella. Alueisiin kuuluu muun muassa eteläinen Chile, Falklandin saaret, eteläiset Orkneysaaret, eteläiset Shetlannin saaret ja osittain myös Etelämantereen niemimaa.
Vaikka pingviinejä on vielä runsaasti, on ne kuitenkin asetettu uhanalaisenmerkinnän alle, koska niiden määrä on laskenut 30%:lla kolmen sukupolven aikana. Niiden pesintäalueita uhkaavat samat asiat kuin muitakin Eteläisen meren saaria. Kaupallinen kalastus, meren lämpiäminen ja öljyvahingot.
