Kruunukorkki

Wikipedia

Kruunukorkki

Kruunukorkki on William Painterin (1838-1906) 2. helmikuuta 1892 patentoima pullonsulkija.

[muokkaa] Historia

Hiilidioksidipitoiset juomat olivat suosittuja jo 1880-luvulla, mutta silti hiilidioksidia sisältävien pullojen tiivis sulkeminen oli sangen ongelmallista. Useimmat tuon ajan pullonsulkijoista eivät olleet luotettavia, niissä esiintyi etenkin kaasun ja nesteen vuoto-ongelmia. Useimmat pullonsulkijoista myös pilasivat juoman joutuessaan kosketukseen juoman kanssa.

William Painter kehitti ylivoimaisen idean pullonsulkijaongelmaan. Hän kehitti kruunukorkin vuonna 1891 ja sai sille patentin 1892 (nro 468,258). Painter oli keksijä, jonka keksinnöt eivät rajoittuneet pelkästään juomateollisuuden tarpeisiin, vaan hän kehitti 85 patenttia eri elämän aloilta.

Kruunukorkki oli aikanaan ylivoimainen ja ennennäkemätön keksintö. Se oli yksinkertainen, taloudellinen, kertakäyttöinen ja etenkin edullinen valmistaa. Alun perin kruunukorkissa oli samanlainen "hammastettu" reuna kuin nykyäänkin ja sen lisäksi korkkinen tiiviste. Korkkitiivisteen päällä käytettiin usein paperista tiivistettä estämään juoman ja metallisen korkin kosketusta keskenään.

Painterin tuli markkinoida tuotettaan toden teolla, tarvitsihan se toimiakseen erityisen huulen pullon suulle toimiakseen tiiviinä pullonsulkijana. Hän onnistui ponnisteluissaan ja niin kruunukorkki voi hyvin vielä tänäkin päivänä.

Kruunukorkin nykyinenkin rakenne on sama kuin Painterin aikaan, ainoastaan korkin hampaiden määrä on vähentynyt 24:stä 21:een. Korkin tiivisteenä käytettiin alun perin luonnonkorkkia, jonka korvasi teollisesti valmistettu, liimatuista luonnonkorkkipalasista koostuva komposiittikorkki 1910-luvulla. Nykyään korkin tiivisteenä käytetään muoviyhdisteitä, PVC:tä, tai PCV-vapaita muoveja. Suomessa korkkitiivisteestä siirryttiin muovitiivisteisiin 1970-luvun alussa. Nykyään kruunukorkin ulkomateriaalina käytetään sähkötinattua levyä.

Kruunukorkin suosio säilyy, vaikka Suomessakin on vuosikymmenten varrella esiintynyt mm. patenttikorkkiratkaisuja ja viime vuosina myös siirtymistä muovipullojen ja -korkkien käyttöön.

[muokkaa] Kruunukorkki Suomessa

Suomeen kruunukorkki rantautui 1930-luvulla. Kuitenkin vasta vuoden 1977 alusta kruunukorkki on ollut markkinajohtajana olut- ja virvoitusjuomapulloissa. Tuolloin kotimaiset panimot tekivät yhteisen päätöksen siirtyä käyttämään tätä pullonsulkijamallia.

Suomessa on tällä hetkellä yksi kruunukorkkeja valmistava tehdas, Finn-Korkki Oy Hämeenlinnassa. Yhtiö valmistaa vuosittain noin miljardin kruunukorkkia koti- ja ulkomaiden juomateollisuudelle. Yhtiö vie korkkejaan 16 maahan, mm. Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Ruotsiin. Toinen kotimaisista valmistajista, G.W. Sohlberg Helsingistä, lopetti korkkituotantonsa vuonna 1996.

Kruunukorkki kelpaa metallin kierrätykseen.