Korko
Wikipedia
Korko on rahan hinta eli lainan antajalle (eli sijoittajalle) maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä. Korko ilmentää rahan aika-arvoa. Kuten vanha sananparsi sanoo "Markka tänään on enemmän kuin markka huomenna."
Rahoitusmarkkinoilla sijoittajalla on pääomaa, jolle sijoittaja etsii tuottavaa sijoituskohdetta. Lainan ottajalla on tuottava sijoituskohde, mutta ei pääomaa. Rahoitusmarkkinoilla lainan antajan ja ottajan tarpeet kohtaavat, ja rahalle syntyy hinta: korko.
Muita perusteluja koron syntymiselle ovat inflaatio (eli makrotaloudellinen rahan arvon lasku) ja vaihtoehtoiskustannus (eli rahalla voi tehdä jotain muutakin mukavaa kuin lainata).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Korkeasta riskistä korkeampi korko
Korkotaso on sitä korkeampi mitä riskipitoisempi kohde on kyseessä. Käytännössä rahan lainaaminen (omalle) valtiolle ostamalla valtion obligaatioita edustaa riskitöntä korkoa, ja asettaa siten alarajan korolle. Voisi ajatella, että valtion hajotessa menetetty sijoitus on murheista pienin. Koska rahat ovat turvassa obligaatioissa, niistä saa vain muutaman prosentin koron.
Jos sijoittaja haluaa korkeamman koron, hän joutuu sijoittamaan riskialttiimpaan kohteeseen. Sijoittaja ei suostu tällöin yhtä pieneen korkoon kuin obligaatioissa, sillä muuten hän välttäisi riskin ja sijoittaisi turvallisemmin.
Obligaatioiden jälkeen tulevat lainat pankeille ja sijoitukset korkoindeksiin. Suurempaa korkoa voidaan saadaan sijoittamalla rahat esimerkiksi yrityksiin tai niiden osakkeisiin, yleensä pörssin kautta.
[muokkaa] Korkoa korolle
Sijoitettaessa x rahayksikköä vuosikorolla i (prosenttia), sijoitus korkoineen ensimmäisen vuoden lopussa eli toisen vuoden alussa on
x * (1+i/100). Esimerkiksi 100 euron sijoitus 10% (10% = 0,10) korolla on kasvanut 100 € * (1+10/100) = 110 €.
Toisen vuoden lopussa eli kolmannen vuoden alussa x*(1+i)*(1+i). Esimerkiksi 100 € * (1+0,1) * (1+0,1) = 110 € * 1,10 = 121 €, koska x*(1+i)*(1+i) = x*(1+i)2.
Pääoma x korolla i vuoden n lopussa on siis x*(1+i)n.
[muokkaa] Nykyarvo
Minkä arvoinen vuoden päästä varmasti saatava 100 € on tänään? Nykyarvo on rahoitusteorian kannalta oikea tapa arvioida investointeja. Ks. diskonttaus.
[muokkaa] Koron laskutapoja
Koron laskutapa ja kulut vaikuttavat ratkaisevasti siihen, paljonko lainalle todellisuudessa kertyy hintaa. Laina on yleensä ilmoitettua nimelliskorkoa kalliimpi, kun alun maksuerissä ei pienennetä lainan pääomaa. Tällöin koroille ehtii kertyä paljon enemmän korkoa.
[muokkaa] Kulujen merkitys ja todellinen vuosikorko
Monissa käyttöluotoissa ilmoitetun korkoprosentin lisäksi kuluja kertyy mm. lainanjärjestelypalkkioista tai tilinhoitopalkkioista. Näiden kulujen ansiosta lainan todellinen vuosikorko saattaa nousta huomattavan suureksi. Todellisen vuosikoron ongelmana on se, että se ei ota huomioon rahan aika-arvoa.
[muokkaa] Annuiteetti
Annuiteettiluotossa maksuerä on vakiosuuruinen eli korko + lyhennys on sama jokaisessa maksuerässä.
[muokkaa] Tasaerälyhennys
Tasaerälyhennyksessä (usein käytetään myös nimitystä tasalyhennys) nimen mukaisesti lyhennyksen määrä on kussakin maksuerässä sama. Tämän lyhennyksen lisäksi maksetaan maksuerien välillä kertynyt korko. Tasaerälyhennysluotoissa asiakkaan maksurasite luoton alussa on suurempi kuin lopussa. Lainan lyhennysten myötä korkojen määrä maksuerässä vähenee.
[muokkaa] Maksu yhdessä erässä - "bullet"
Kertalyhenteisissä eli bullet-luotoissa laina maksetaan takaisin yhdessä erässä laina-ajan lopussa. 1980-luvun lopun suuressa luottojen myyntikilpailussa tämä luottomuoto saavutti suuren suosion. 90-luvun laman aikana pitkiin bullet-luottoihin liittyvät riskit valkenivat sekä pankeille että luottoja ottaneille asiakkaille.
[muokkaa] Korkotason keskusjohtoinen säätely
Suurella talousalueella korot määräytyvät yleensä keskuspankin ohjauksessa siten, että laskusuhdanteessa on matalat korot investointeja innostamassa ja taas noususuhdanteessa korot ovat korkeammalla jarruttamassa talouden ylikuumenemista. Euroopan keskuspankki käyttää ohjauskorkonaan korkoa, jolla se myöntää lyhytaikaista rahoitusta pankeille euroalueella. Lähinnä ohjauskorkoa seuraa Euribor-korko, joka on Euroopan alueen maiden keskuspankkien keskimääräinen antolainauskorko. Euribor-korko lasketaan päivittäin Brysselissä. Suomessa eläkerahastojen korkotuottovaatimuksen, nk. laskuperustekoron, vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Laskuperustekorolla on keskeinen merkitys eläkeyhtiön sijoituspolitiikkaan.
