Konstantinos VI

Wikipedia

Konstantinos VI (771—797) oli Bysantin keisari vuosina 780 — 797.

Konstantinoksesta tuli keisari vain kymmenvuotiaana, kun hänen isänsä Leo IV kuoli yllättäen. Leon vaimo Irene otti vallan itselleen siihen asti, kun Konstantinista tulisi täysi-ikäinen. Leon velipuoli Nikeforos yritti kaapata vallan jo toiseen kertaan, mutta Irene sai kukistettua kapinan.

Sen jälkeen kun Konstantinos oli tullut täysi-ikäiseksi Irene ei halunnut hellittää valtaansa hänelle. Irenen ikonien kunnioitusta kannustava asenne sai aikaan sen, että ikonoklastit suosivat Konstantinia. Irene vastusti Konstantinin yrityksiä ja yritti saada armeijan kannatuksen itselleen. Konstantinopolissa olevat yksiköt vannoivat valan Irenen nimeen, mutta Vähä-Aasian joukot vastustivat tätä ja julistivat Konstantinin yksinvaltiaaksi. Konstantinos kaappasi vallan itselleen ja syrjäytti äitinsä.

Käydessään sotaa bulgareja vastaan vuonna 792, Konstantinos käyttäytyi pelkurimaisesti ja tästä syystä Konstantinoksen sedän Nikeforoksen kannattajat alkoivat taas suunnitella vallankaappausta. Konstantinos sai tietää tästä ja antoi sokaista Nikeforoksen ja Konstantinoksen kolmelta muulta sedältä leikattiin kielet irti. Konstantinos sokaisi myös Armenian strategoksen Aleksioksen, joka oli kannattanut Irenea. Armenia nousi nyt kapinaan, ja Konstantinos kukisti sen julmin ottein vuonna 793.

Asioita ei parantanut se, että Konstantinos erosi vaimostaan Mariasta ja meni uusiin naimisiin rakastajattarensa Theodoten kanssa. Kansan vihoista huolimatta Theodotesta tehtiin keisaritar.

Konstantinos oli nyt vailla kannattajia, ja Irene antoi sokaista hänet 15. elokuuta vuonna 797. Irenestä tuli nyt ensimmäinen nainen, joka hallitsi Bysanttia olematta alaikäisen keisarin holhooja.

Edeltäjä Leo IV

Bysantin keisari

Seuraaja Irene