Kelluva ydinvoimalaitos
Wikipedia
Kelluva ydinvoimalaitos on Venäjän hanke rakentaa matalatehoisia kelluvia ja meriteitse siirrettäviä ydinvoimaloitaksia. Venäjä kaavailee kelluvista ydinvoimalaitoksista vientituotetta. Laitoksia aletaan rakentaa Vienanmeren rannalla Severodvinskissa ydinsukellusveneisiin erikoistuneella Sevmashin telakalla ja ensimmäisen niistä on määrä valmistua 2010. Vuoteen 2015 mennessä on aikeena saada rakennettua seitsemän laitosta. Laitoksen hinnaksi arvioidaan 366 miljoonaa dollaria. Ensimmäisen Akateemikko Lomonosov -nimisen laitoksen rakennustyöt alkoivat 15. huhtikuuta 2007. Rakennuskokemuksen karttuessa yhden laitoksen rakentamisen pitäisi onnistua kolmessa vuodessa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniikka
Laitosten ydinreaktoritekniikka tulee olemaan jokseenkin samanlaista kuin Venäjän ydinvoimalla toimivissa sukellusveneissä ja jäänmurtajissa käytetty. Kelluvat yinvoimalaitokset on määrä varustaa kahdella 35 megawatin tehoisella KLT-40S-ydinreaktorilla, joista riittäisi tehoa esimerkiksi 200 000 asukkaan kaupungin tarpeisiin. Reaktorit tuottavat yhteensä 70 MW sähköenergiaa tai 300 MW lämmitysenergiaa. Laitos voidaan muokata myös tislaamaan merivettä makeaksi vedeksi. Kelluvan ydinvoimalaitoksen elinkaareksi venäläiset arvioivat 40 vuotta. Laitos lastataan uudella ydinpolttoaineella kolmen vuoden välein ja hinataan huollettavaksi takaisin Venäjälle 12 vuoden välein. Laitosta ei ole määrä myydä ulkomaille sellaisenaan. Venäläisen henkilökunnan on määrä operoida laitosta ja se on määrä ankkuroida asiakasvaltion rannikolle, jossa se yhdistetään maihin menevään sähköverkkoon. Näin pyritään välttämään ydinteknologisen tietämyksen karkaaminen vääriin käsiin. Venäjä aikoo myös vastata ydinpolttoaineen hankinnasta ja ydinjätteen loppukäsittelystä, joten asiakasmaalle ei koidu siitä harmia.
Laitos on kooltaan 144 metriä pitkä ja sen uppouma on 21 500 tonnia.
[muokkaa] Turvallisuus
Venäläisten ydinvoima-asiantuntijoiden mukaan kelluvat ydinvoimalaitokset tulevat olemaan turvallisia. Asiantuntijoiden mukaan niistä voidaan tehdä turvallisempia kuin maalla seisovista kiinteistä ydinlaitoksista. Venäläiset ovat käyttäneet esimerkkinä ydinsukellusvene Kurskin uppoamisonnettomuutta vuonna 2000. Sen ydinreaktorin turvajärjestelyt toimivat moitteetta eikä säteilyonnettomuutta päässyt syntymään. Asiantuntijoiden mukaan meren pohjasta nostettu ydinreaktori oli pinnalle noston jälkeen jälleen toimintavalmis.
[muokkaa] Käyttökohteet
Atomieneriajärjestön mukaan laitokset ovat herättäneet kiinnostunusta ainakin 12 maassa. Kiina, Indonesia, Mesia, Algeria ja Argentiina on mainittu potentiaalisina ostajina. Ensimmäisen laitoksen on määrä tuotta energiaa Venäjän tarpeisiin.
[muokkaa] Katso myös
- MH-1A, 1968–1975 käytössä ollut kelluva ydinvoimalaitos
[muokkaa] Lähteet
- http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Maailman+ensimmäinen+kelluva+ydinvoimala+tekeillä+Venäjällä/1135226772010
- http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/europe/article1662889.ece
- http://www.mosnews.com/money/2005/09/09/floatingnuclearplant.shtml
- http://www.msnbc.msn.com/id/13316942/
- http://www.mosnews.com/money/2005/09/09/floatingnuclearplant.shtml
- http://www.rian.ru/review/20060616/49610592.html
