Karjalan väliaikainen hallitus
Wikipedia
Karjalan väliaikainen hallitus perustettiin 21. maaliskuuta 1920 Uhtuan kirkonkylässä järjestetyillä maapäivillä perustettu ja se jatkoi kesällä 1919 Uhtualla perustetun Arkangelin Karjalan väliaikaisen hallituksen jatkaja. Vuokkiniemeen oli itsehallinto muodostunut maaliskuussa 1918, kun suomalaisen eversti C. W. Malmin joukot tulivat sinne.
Arkangelin Karjalan väliaikainen hallitus kutsui koolle Venäjän Karjalan pohjoisosassa olevien volostien maapäivät, joille osallistui 116 maapäiväedustajaa Kiestingin, Vuokkieniemen, Uhtuan, Kontokin, Pistojärven, Jyskyjärven, Kiimasjärven, Vitsakylän ja Oulangan volosteista, minkä lisäksi jo maapäivien alettua niille liittyi vielä Rukajärven ja Tunkuan volostien edustajat. Kaikkiaan maapäivillä oli edustettuina kolmasosa Venäjän silloisen Karjalan volosteista ja neljäsosa väestöstä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Karjalan väliaikainen hallitus
Maapäiväkokous julisti Karjalan Venäjästä itsenäiseksi ja valitsi uudet Karjalan väliaikaisen hallituksen jäsenet, jotka muodostivat Karjalan väliaikaisen hallituksen. Hallitus perusti oikeus-, varainhoito-, sosiaalihuolto-,metsätalous- ja koulutusosaston.
Karjalan valtion vertauskuvien, valtion vaakunan ja lippujen suunnittelu tilattiin Akseli Gallen-Kallelalta, joka ilmoitti 25. toukokuuta 1920 Karjalan väliaikaisen hallituksen Helsingin edustajalle Iivo Rinteelle, että ne olivat valmiit.
[muokkaa] Karjalan hallinnollinen jako
Volostien muodostama alue jaettiin hallinnollisesti Uhtuan, Vuokkiniemen, Kiestingin ja Rukajärven ujesteihin.
[muokkaa] Uskonnonvapaus
Karjalan väliaikainen hallitus julisti uskonnonvapauden ja päätti erottaa Karjalan ortodoksiset seurakunnat Venäjän ortodoksisesta kirkosta sekä myöhemmin liittää ne mahdollisesti Suomen tai Viron ortodoksiseen kirkkoon.
[muokkaa] Maareformi
Karjalan väliaikainen hallitus luovutti puolet pelloista ja neljänneksen metsistä maanviljelijöille, neljänneksen pelloista ja metsistä volostien käyttöön jättäen neljänneksen viljelyalasta ja puolet metsistä Karjalan valtion hallintaan.
[muokkaa] Sotilaallinen kehitys
Karjalan väliaikaisen hallituksen tilanne kiristyi toukokuuhun 1920 mennessä, kun Neuvosto-Venäjän talonpoikien ja työläisten puna-armeija oli voittanut maaliskuun 1920 alussa Pohjois-Venäjän valkoiset joukot Vienanmerellä onnistuen ottamaan haltuunsa myös osan Muurmannin rataa.
25. huhtikuuta 1920 Venäjän talonpoikien ja työläisten puna-armeijan 6. suomalaisrykmentin eteneminen Vienan Kemistä kohti Uhtuaa alkoi. Rykmentti onnistui valtaamaan Uhtuan taisteluitta 18. toukokuuta 1920 mennessä. Uhtualta paennut Karjalan väliaikainen hallitus oli siirtynyt Vuokkiniemelle yrittäen siellä perustaa vapaaehtoisen vapautusarmeijan sekä aikaansaada yleisen liikekannallepanon, mikä ei onnistunut. Kesäkuun loppuun mennessä Karjalan väliaikainen hallitus siirtyi Suomen puolelle ja lakkasi 10. joulukuuta 1920.
Puna-armeijan 6. suomalaisrykmentti oli alun perin 164. jalkaväkirykmentin 2. pataljoona, jolle annettiin elokuussa 1919, 6. suomalaisrykmentin nimi ja jota komensi kesäkuusta 1919 alkaen Eyolf Mattson-Ignaeus. Joukko taisteli kesäkuussa 1919 Suolusmäen kukkuloita puolustaen ja osallistuen valkoisten hyökkäyksen torjumiseen. [1] [2]
[muokkaa] Lähteet
- Karjalan Vaakunat ja Liput, sivut 173-202, Aleksandr Mihailovitš Paškov, 1994, KAREKO, Petrozavodsk (Petroskoi), ISBN 5-88129-010-0
